Pitkä sota voi olla joko Venäjän etu tai turmio, pohtivat Viron everstiluutnantti Rainek Kuurna ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Ulkopoliittisen instituutin ja Upseeriliiton seminaarissa.
Venäläisten kenraalien olisi pitänyt ennen suurhyökkäys Ukrainaan sanoa presidentti Vladimir Putinille, että ei onnistu. Näin toteaa Suomen entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri.
Venäjän armeija alkoi kuitenkin helmikuussa 2022 toteuttaa maan poliittiselta johdolta saamaansa tehtävää, jota Toveri kuvailee "mahdottomaksi".
Mahdottomaksi operaatiota ei tehnyt Ukraina tai sen valloitus, vaan käytettävissä olevien joukkojen määrä. Niitä kun oli yksinkertaisesti aivan liian vähän.
Armeijakin mokaili ihan riittävästi. Suuria virheitä olivat Toverin mukaan käytössä olevien noin 200 000 sotilaan aivan liian moneen kolkkaan levittäminen. Lisäksi aselajeja ei ole millään saatu toimimaan yhdessä.
– Yksittäisiä tankkeja ja yksittäisiä komppanioita sotimassa ilman tukea. Se on itsemurha, Toveri toteaa.
Lue myös: Minne Ukrainan vastahyökkäys tulee kohdistumaan? Sotilasprofessori kehottaa kohdistamaan katseen yhteen tiettyyn paikkaan
Kun Venäjä epäonnistui pikavoiton saavuttamisessa Kiovan valloituksineen, siirsi se joukkonsa Pohjois-Ukrainassa Donetskin ja Luhanskin alueille uutta hyökkäystä varten.
– Kun kaikki epäonnistui, eivät kenraalit saaneet tarpeeksi aikaa korjata ongelmia, Toveri katsoo.
Venäjä onnistui Itä-Ukrainassa valloittamaan Severodonetskin kaupungin ja joitain muita alueita, mutta tappiot olivat raskaat, eikä Venäjä kyennyt lyömään Ukrainan armeijaa.
Venäjän raskaat tappiot ja joukkojensiirrot Etelä-Ukrainaan loivat Ukrainan vastahyökkäykselle loistavat edellytykset. Ensin Ukraina iski yllättäen Harkovan alueella koillisessa ja myöhemmin se valtasi Etelä-Ukrainassa takaisin muun muassa Hersonin kaupungin.
Pikamarssista Kiovaan tuli pitkä sota
Syksyllä Kremlin oli pakko tehdä päätös, joka sillä tuskin oli käynyt mielessäkään ennen suurhyökkäyksen aloittamista. Venäjä julisti osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon. Nyt sillä on Ukrainassa enemmän sotilaita kuin suurhyökkäyksen alussa.
Samalla Venäjä käytännössä siirtyi pitkän sodan strategiaan.
– Nyt Venäjällä ei ole työkaluja sotia sotaa, jota se haluaisi käydä. Kaksi kolmasosaa tankkivoimista on poissa pelistä. Ne on korvattu 1960- ja 1970-lukujen panssareilla, joita ei ole riittävästi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:13
Lue myös: "Aiempaa luovempi tapa tapattaa kokonainen sukupolvi" – Venäjä onkii taas hyökkäysoppia ensimmäisestä maailmansodasta
Kuvamateriaalin perusteella venäläistappioita laskeva Oryx katsoo Venäjän menettäneen tähän mennessä yli 1 700 panssarivaunua. Helmikuussa se arvioi Venäjän menettäneen noin puolet sillä käyttövalmiina helmikuussa 2022 olleista tankeista.
Ukrainan mukaan Venäjä on menettänyt jo yli 3 300 panssarivaunua. Venäjä ei ole omia panssaritappioitaan juuri kommentoinut.
"Emme saa huijata itseämme"
Kalusto-ongelmien lisäksi Venäjää painaa sotavoimiensa koulutustaso. Massaa on, mutta merkittävä osa parhaasta aineksesta on joko kuollut, haavoittunut tai sotinut liki tauotta vuoden päivät.
Venäjällä kuitenkin on edellytyksiä pitkään sotaan, tietyin varauksin.
– Ukrainalla on mahdollisuuksia, mutta emme saa huijata itseämme. Venäjällä on laaja armeija, resursseja ja mahdollisuuksia mobilisaatioon. Aloitteen saaminen ei ole helppoa ukrainalaisille, mutta länsimaiden avun turvin he pyrkivät saamaan aloitteen, Viron puolustusvoimien everstiluutnantti Rainek Kuurna sanoo.
– Venäjällä on maailman paras kestävyys koville tappioille. Se on varsin tärkeää pitkässä sodassa, Toveri katsoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:36
Lue myös: Puolenkymmentä venäläistankkia ajoi samaan umpikujaan, eikä se jäänyt siihen: Letkan viimeisen pakomatka päättyi osumaan lennosta
Toverin mukaan Venäjä pyrkii tällä hetkellä pitämään ne asemat, jotka sillä on hallussaan. Toisaalta raporttien mukaan Venäjä on pyrkinyt laajalla rintamalla myös uusiin valloituksiin alkuvuoden aikana. Tappiot ovat olleet raskaat, mutta merkittäviä läpimurtoja Venäjä ei ole saanut aikaan.
Venäjää auttaa nykyisten asemien pitämisessä pari keskeistä seikkaa. Itä-Ukrainassa on jo nyt paljon valmiita linnoitteita, joita on pystytetty vuosien 2014–2022 välisenä aikana. Etelä-Ukrainassa puolestaan Venäjän ja Ukrainan joukkojen välissä on pitkän matkaa leveä Dnepr, jonka yli hyökkääminen on vaikea ja vaarallinen operaatio molemmille osapuolille.
"Ukraina taistelee niin kauan kuin länsi tukee"
Pitkään sotaan valmistautuessaan Venäjä on myös pyrkinyt lisäämään kierroksiaan sotateollisuudessa esimerkiksi lainsäädäntöä kiristämällä. Äskettäin Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev vieraili panssarivaunutehtaalla, ja totesi, että tuotantoa on lisättävä.
Venäjällä on aloitettu useita viestintäoperaatioita, joiden ytimestä löytyy pitkä sota. Kreml pyrkii kuvaamaan "erikoisoperaation" siten, että se on välttämätön Venäjän olemassaolon kannalta, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.
– En tiedä voiko Venäjän kansa selvitä nykyisen kaltaisena etnisenä ryhmänä (jos länsi onnistuu) tuhoamaan Venäjän valtion ja ottaa hallintaansa sen palaset, Putin totesi tv-haastattelussa 26. päivä helmikuuta.
Putin väitti, että länsimailla on jo suunnitelma nykymuotoisen Venäjän tuhoamisesta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
26842
Lue myös: Videolla Ukrainan panssarivaunu tulittaa ja pyörii villisti – suomalaisen asiantuntijan tyly arvio: "Epäpätevää – ilman koulutusta länsitankit eivät auta"
Venäjä on myös pitkään pyrkinyt viestinnän keinoin hidastamaan, lykkäämään ja täysin pysäyttämään länsimaisen aseavun saapumisen Ukrainaan. Syy on selvä: Ukrainan oma ase- ja ammustuotanto on niin pientä, ettei maa käytännössä pysty sotimaan pitkää täysimittaista sotaa ilman ulkopuolista tukea.
– Ukraina taistelee niin kauan kuin länsi tukee sitä, Toveri summaa.
– Venäjällä on laaja armeija. Heillä on Siperiassa asti resursseja. Pitkä kulutussota hyödyttää sotilaallisesta näkökulmasta Venäjää. Mutta venäläisen yhteiskunnan ja politiikan kannalta en ole varma, että pitkä sota on heille hyödyksi, pohtii puolestaan Kuurna.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:28
Lue myös: Ukrainan ratkaisutaisteluissa voivat olla vastakkain Suomen nykyinen ja entinen panssarivaunu – kysyimme majurilta, miten Leopardin ja T-72:n kohtaamisessa kävisi
Törmääkö Putin Hitlerin ongelmaan?
Mutta jos lännen tuki jatkuu, niin pitkä sota ei välttämättä ole Venäjän etu.
Lännessä sotavarusteteollisuutta on kylmän sodan päättymisen jälkeen ajettu alas, mutta nyt sitä on hiljalleen herätelty. Lisäksi Ukrainalle on vuoden mittaan toimitettu yhä raskaampaa kalustoa.
– Venäjällä on uhka, että tapahtuu kuin Natsi-Saksalle. Länsimaat pystyvät tuottamaan enemmän aseita ja ammuksia, johon Venäjä ei pysty vastaamaan, Toveri arvioi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Venäjä hyökkää Ukrainan ilmatilaan nyt oudolla taktiikalla: Ovelan tempun tavoitteena ilmapuolustuksen kuluttaminen?
Toisen maailmansodan aloittanut Natsi-Saksa valloitti nopeasti muun muassa Puolan, Ranskan ja merkittävän osan Moskovan länsipuolista Neuvostoliittoa.
Saksa ei kuitenkaan valtavista valloitetuista alueista huolimatta pystynyt vastaamaan liittoutuneiden teolliseen tuotantoon. Lisäksi Saksaa vaivasi akuutti pula monista strategisista resursseista, joista öljyn puute oli ongelmallisin.
Ulkopoliittisen instituutin ja Upseeriliiton seminaarin paneelissa aiheesta "Venäjän sotilaallinen voima ja hyökkäys Ukrainaan – asevoimista ja niiden muutoksesta" yhdessä everstiluutnantti Rainek Kuurnan kanssa puhunut Pekka Toveri on kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas.
Lue myös: Miksi Ukraina puhuu avoimesti kevään vastahyökkäyksestään? "Totuus on sodan ensimmäinen uhri, joka kuoli vuosi sitten"
0:44