Alkoholi liittyy vahvasti kokaiinin käyttöön, ja siksi päihdelääkäri Kaarlo Simojoen mukaan Suomessa pitäisi vakavasti miettiä, kannattaako alkoholin saatavuutta lisätä.
Päihdelääkäri Kaarlo Simojoki on nähnyt urallaan paljon, mutta joskus hänkin yllättyy. Palatessaan pari vuotta sitten laajemmin kliinisen työn pariin Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkärinä hän hämmentyi, kuinka paljon ja kuinka raskaita päihteitä työssäkäyvät suomalaiset käyttävät.
Suurin osa Simojoen asiakkaista on työssäkäyviä ihmisiä. Erityisesti kokaiinin käyttö on parin viime vuoden aikana alkanut näkyä vastaanotolla yhä laajemmin.
– Siihen suhtaudutaan hyvin tavanomaisesti, että on ihan ok käyttää silloin tällöin ja se kuuluu bilekulttuuriin. Ei ymmärretä, että mikään päihde ei ole haitaton, Simojoki sanoo STT:n haastattelussa.
Kokaiinia käyttävät Simojoen mukaan niin parikymppiset kuin kuusikymppiset, varastotyöntekijät kuin toimitusjohtajat. Nuorilla on usein kyse satunnaiskäytöstä ravintoloissa ja kotibileissä.
– Satunnaiskäyttöä näkyy myös nelikymppisillä, mutta siinä porukassa näkyy enemmän sitä, että käytetään myös buustaamaan työtehoa. Se näkyy kuusikymppisissä asti.
Pidempään työelämässä olleilla on nuoria paremmin varaa kokaiiniin, joka on yhä kallis huume verrattuna vaikka amfetamiiniin tai kannabikseen.
– He voivat käyttää sitä myös siihen, että jaksaa painaa pitkää päivää.
