Suosituksessa korostetaan, että työpaikoilla ei pitäisi sallia päihteiden käytön salailua ja vähättelyä.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet uudesta hoitoonohjaussuosituksesta, jolla pyritään saamaan selkeät pelisäännöt päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä työpaikoilla. Keskusjärjestöiltä lähtee myös Kelalle viesti, jossa toivotaan parannusta päihdeongelmaisen toimeentulon korvaamiseen katkaisuhoidon ja kuntoutuksen aikana.
Jos varhaista hoitoon hakeutumista ja kuntoutusta tuettaisiin nykyistä paremmin, myös yhteiskunnalle kertyisi säästöä, katsoo ylilääkäri Kari Kaukinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Kela voisi korvata sairausajan palkkaa joko työntekijälle tai työnantajalle.
Nykyisin päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset jäävät usein hoidettavan itse maksettaviksi. Kelalta tulee korvausta vain laitoshoidon ajalta. Osa työpaikoista maksaa hoidon ajalta palkkaa, mutta siitä työnantaja voi päättää oman harkintansa mukaan. Valtaosalla pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei ole varaa maksaa näitä kustannuksia.
Päihdeongelmaisen oikeusturva vaarassa
Uusi suositus korvaa yli 30 vuotta vanhan hoitoonohjaussuosituksen ja painottaa entistä vahvemmin ongelmien ennaltaehkäisyä. Suosituksessa korostetaan, että työpaikoilla ei pitäisi sallia päihteiden käytön salailua ja vähättelyä.
SAK:n lakimiehen Timo Koskisen mielestä päihdeongelmaisen oikeusturvakin on vaarassa, jos ongelmaa kätketään ja siihen puuttumista lykätään viimeiseen tippaan. Sitten kun ihmissuhteet työpaikalla ovat jo täysin rempallaan, ainoana keinona pidetään työntekijästä eroon pääsemistä.
- Työtoveri vain pahentaa tilannetta tekemällä rästiin jääneet työt tai jopa valehtelemalla kaverinsa puolesta. Parempi olisi olla rehellinen ja toimia jopa peilinä, joka paljastaa ongelman, sanoo Koskinen.
Koskisen mukaan ennaltaehkäisevään työhön ei edelleenkään panosteta riittävästi. Ilmapiiri olisi hänen mielestään saatava sellaiseksi, että ongelmat voidaan ottaa avoimesti puheeksi. Pelisääntöjen laatimista ei pidä jättää siihen, kun ensimmäinen ongelma tulee eteen. Esimiehillä ei aina ole valmiuksia ottaa asiaa puheeksi, mutta tähänkin voidaan etukäteen valmentautua.
Asiallinen ja hienovarainen puuttuminen ongelmiin voi estää päihdeongelman pahenemisen. Koskisen mielestä työelämän osuutta päihdeongelmien aiheuttajana ei pidä väheksyä. Työpaineet, kiire ja alkoholipitoiset edustustilaisuudet voivat pahentaa ongelmia.
Työterveyshuolto kapellimestarina
Kun päihdeongelma havaitaan, esimiehen on suosituksen mukaan keskusteltava työntekijän kanssa ja arvioitava mahdollinen hoidon tarve yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Kaukisen mukaan työterveyshuolto on yhä enemmän kapellimestarin asemassa myös työpaikkojen päihdeongelmien hoidossa. Siellä pitää olla selvä malli, mihin ihmisiä ohjataan. Tämä ei tietysti onnistu, ellei ole paikkaa, mihin ohjata. Kaikilla pienillä työpaikoilla ei edes ole työterveyshuoltoa.
Koskisen mukaan työterveyshuollossa on myös erittäin hyviä kokemuksia niin sanotusta mini-interventiosta eli päihdeongelmien puheeksi ottamisesta normaalin potilaskäynnin yhteydessä.
(MTV3-STT)