Mihin hallitus on kahdessa vuodessa päässyt? Kohtuullisesti on mennyt, kirjoittaa työministeri Jari Lindström (ps.) MTV:n Nettivieras-kolumnissaan. Lindstömin mukaan "seuraava hallitus tulee vielä hiljaa mielessään kiittämään meitä näistä uudistuksista joita olemme uskaltaneet tehdä".
***
Puoliväliriihen satoa
Hallituksen puoliväliriihi oli reilu viikko sitten. Riihen tarkoitus ei ollut kirjoittaa koko hallitusohjelmaa uusiksi, vaan katsoa mihin on jo päästy ja tarvittaessa uusilla päätöksillä kirittää hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista. Uutisoinnin perusteella toisten mielestä hallitus teki liian kovia päätöksiä ja toisten taas ei tarpeeksi kovia. Keskimäärin taisi näin ollen mennä ihan kohtuullisesti.
No mihin olemme hiukan alle kahdessa vuodessa päässeet? Moni hallitusohjelman tavoite ja reformi on edennyt ihan aikataulussa. Kukaan ei kuitenkaan hallituksessa kiistä sitä, että yhden keskeisimmän tavoitteen, työllisyyden, osalta emme ole vielä maalissa.
Työllisyyden hoidossa hallitus on moneen otteeseen haukuttu työttömien kyykyttämisestä, vaikka tiukennusten vastapainoksi on tehty myös monia helpotuksia. Tiukennustenkin osalta tavoite on lähinnä ollut ottaa käyttöön omina versioina sellaisia käytänteitä ja uudistuksia, joita on jo muissa pohjoismaissa käytössä. Tuloksiakin alkaa näkyä, sillä työllisyys on noussut jo pidemmän aikaa. Toki edelleen liian hitaasti, mutta kuitenkin noussut.
Lisäksi tuoreet työllisyystilastot kertoivat, että vihdoin myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt reippaaseen laskuun, sillä kuukaudessa pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut yli 5 000:lla. Heitä on edelleen aivan liikaa, mutta suunta vihdoin oikea. Väitänkin, että seuraava hallitus tulee vielä hiljaa mielessään kiittämään meitä näistä uudistuksista joita olemme uskaltaneet tehdä.
Kenellekään tuskin tästä huolimatta tuli yllätyksenä, että hallitus päätti puoliväliriihessä jälleen joukon työllisyyteen liittyviä toimia. Riihen päätöksistä suurimmat otsikot saivat kannustinloukkujen purku muun muassa päivähoitomaksuja alentamalla ja tuntuvat panostukset sekä turvallisuuteen että koulutukseen ja innovaatioiden tukemiseen. Ja hyvä niin, sillä ne olivat varmasti kaikkein merkittävimmät päätökset.
Päätökset, joita ei huomattu
Haluan kuitenkin nostaa esiin muutaman päätöksen, jotka mielestäni jäivät liian vähälle huomiolle. Kaikki kuuluvat myös alueisiin, joihin hallitukselta on vaadittu lisätoimia paikoin hyvinkin äänekkäästi. Nyt kun niitä sitten on tehty, vallitseekin "yllättäen" vain syvä hiljaisuus.
Ensin nostan esiin päätöksen, josta olen henkilökohtaisesti erityisen tyytyväinen. Hallitus sopi riihessä niistä periaatteista, joilla nollatuntisopimuksille luodaan reilut pelisäännöt. Itse pykälät kirjoitetaan kolmikantaisessa työryhmässä kesäkuun loppuun mennessä, mutta hallituksen poliittinen tahto käy hyvin ilmi riihen linjauksista.
Tämä hallitus tulee jäämään historiaan hallituksena, joka onnistui vihdoin kirjaamaan lakiin nollatuntisopimusten pelisäännöt. Tätä on useamman kerran eri kokoonpanoilla yritetty ja epäonnistuttu, joten on korkea aika saada parannuksia näiden asemaan.
Myös harmaan talouden torjunnassa hallitus otti askelia eteenpäin. Rakennusalalla jo käytössä oleva veronumerokäytäntö laajennetaan muille toimialoille. Laajennus toteutetaan yhdessä 2019 käyttöön otettavan reaaliaikaisen tulorekisterin kanssa, jolloin yrityksille uudistuksesta aiheutuva byrokratia voidaan pitää minimissä. Tällä halutaan varmistaa, että vihdoin nousuun lähteneet talouden hedelmät keräävät rehelliset yrittäjät ja työntekijät.
Liian pienelle huomiolle jäi myös päätös olemassa olevien sanssi‐ ja duunikortien yhdistäminen yhdeksi palkkatukikortiksi. Tällä pyritään pienentämään työnantajan näkökulmasta palkkatukipäätöksiin liittyvää byrokratiaa ja epävarmuutta, kun potentiaalinen työnantaja tietää kortinhaltian olevan oikeutettu palkkatukeen.
Päätös voi kuulostaa ensilukemalla vain jo olemassa olevien järjestelmien pieneltä viilaukselta, mutta yhdistettynä vuoden alun uudistukseen, jossa palkkatuen rahoitus mahdollistettiin valtion maksamasta osuudesta työttömyysturvaa, voi vaikutus olla palkkatuen käytön lisäämisen kannalta jopa merkittävä. Vuoden alussa käyttöön otettu eräänlainen ”raha seuraa työtöntä” –malli kun pienentää merkittävästi näihin kortteihin liittyvää palkkatukimäärärahojen lukkiutumisongelmaa.
Näiden lisäksi hallitus teki useita muitakin työllisyyttä tukevia päätöksiä kuten itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan edistämistä, yrittäjien sairaskarenssin lyhentäminen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaus.
Riihen päätöksillä päästään taas lähemmäksi hallituksen kovaa 110 000 työllisen tavoitetta, mutta töitä jäi takuulla vielä tuleviinkin budjetti- ja kehysriihiin.
Jari Lindström, työministeri (ps.)