Polvijärvellä tapahtui vuonna 2022 työtapaturma, jonka vuoksi naisen pianonsoittoharrastus päättyi lopullisesti.
Työkokeilussa ollut nainen joutui vakavaan onnettomuuteen työntäessään pölliä klapikoneeseen Polvijärvellä marraskuussa 2022.
Onnettomuus tapahtui kehitysvammaisille tarkoitetussa toimintayksikössä, jossa oli pitkään käytetty säännösten vastaista klapikonetta. Kone oli täysin suojaamaton ja työntekijöiden on ollut mahdollista laittaa kätensä vaara-alueelle ilman, että kone pysähtyy.
Klapikoneella oli sattunut vaaratilanne jo ainakin kerran aikaisemmin, mutta puristusliikkeen tekevän työntimen suojaaminen turvahäkin avulla oli jäänyt tekemättä. Sen sijaan klapikoneen käyttöä oli jatkettu.
Etusormi leikkautui irti
Viimeisimmän onnettomuuden sattuessa avustavana ohjaajana työskennellyt nainen on ollut nostamassa ja asettamassa pölliä klapikoneeseen, jolloin hänen kätensä ovat olleet koneen vaara-alueella. Samaan aikaan toinen henkilö oli laittanut koneen päälle, jolloin naisen etusormi leikkautui irti ja toiseen sormeen tuli viiltohaava.
Vammasta aiheutui naiselle tavallista suurempaa elämänmittaista haittaa, sillä sen vuoksi hän ei enää pystynyt harrastamaan neulomista eikä pianonsoittoa.
Asiaa käsiteltiin Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa, joka antoi ratkaisunsa tammikuun lopussa.
Syyttäjä vaati rangaistusta kuntayhtymä Siunsoten esihenkilölle ja yhteisösakkoa kuntayhtymälle.
Kuntayhtymä kielsi rikosvastuunsa, sillä sen toiminta oli alkanut vasta tapaturman jälkeen. Lisäksi se katsoi, ettei pelkkä työtapaturma ei muodosta perustetta yhteisösakon tuomitsemiselle.
Tapaturman jälkeen Siunsote poisti klapikoneen käytöstä. Lisäksi kaikki vastaavassa käytössä olevat laitteet on asetettiin käyttökieltoon.
Myös syytetty esihenkilö kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hän korosti sitä, ettei ollut antanut loukkaantuneelle naiselle lupaa osallistua klapikoneen käyttöön. Lisäksi hän totesi, ettei voinut tietää, oliko klapikone määräysten mukainen vai ei.
Käräjäoikeus tuomitsi huolimattomuudesta
Oikeus kuitenkin katsoi, että kuntayhtymällä esihenkilöasemassa ollut nainen oli työnantajan edustajana vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta ja rikkoi työturvallisuusmääräyksiä huolimattomuuttaan.
Naisen ei ollut tutustunut klapikoneen käyttöohjeisiin, eikä uusia käyttöohjeita ollut hankittu edellisten kadottua. Tällöin konetta käyttäneiden työntekijöidenkään ei ollut mahdollista perehtyä niihin. Oikeus huomautti myös, että klapikoneen suojaamattomuus olisi pitänyt tunnistaa ja korjata jo ensimmäisen vaaratilanteen jälkeen.