Tutut ruutukasvot muistelevat ylioppilaskirjoituksiaan: "Rehtori sanoi, että uusiksi meni ja syksyllä tavataan"

Uutisankkuri Keijo Leppänen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1979 Virtain lukiosta.

– En ollut koulussa erityisen hyvä enkä erityisen huono, että sillä tavalla kirjoitukset eivät jännittäneet. 

Leppänen kirjoitti kaikkiaan kuusi ainetta. Hän kertoo olleensa hyvä äidinkielessä, mutta kirjoituksissa tapahtui jotain erikoista.

– Minulla oli ollut äidinkieli aina kymppi lukiossa ja meitä oli neljä poikaa, jotka pärjäsimme hyvin ja lukion äidinkielenopettaja piti meistä. Hän ohjasi ja rohkaisi meitä kirjoittamaan lennokaasti ja nuorekkaasti.

Leppäsen äidinkielen aine lähtikin ylioppilastutkintolautakunnan tarkastettavaksi laudaturina, mutta palasi cum laudena.

– Olin jo aloittanut kesätyöt Aamulehden urheilutoimituksessa, kun soitin rehtorille ja kysyin tuloksia. Puhelimessa rehtori oli hetken hiljaa ja totesi, että uusiksi meni ja syksyllä nähdään.

Rehtori tiesi, että Leppänen halusi korottaa saamaansa arvosanaa.

Ylioppilastutkintolautakunta ei ollut tottunut sellaiseen kirjoitustyyliin, jollaista Leppäsen äidinkielenopettaja oli nuorukaisille opettanut.

– Kieliopillisesti kaikki oli kai oikein, mutta tyyli oli väärä. Seuraavana syksynä kirjoitin aineen sitten niin sanotusti tutkintolautakunnan toivomaan tyylin.

Se toi Leppäselle syksyllä korkeimman arvosanan eli laudaturin. Reaali ja lyhyt matematiikka ovat Leppäsen ylioppilastutkintotodistuksessa magna cum laudeja. Ruotsista tuli niin ikään M, saksasta C ja englannista B. 

Kirsi Alm-Siira erotettiin koulusta lukiossa

Kirsi Alm-Siira muistelee ylioppilaskevättä vuonna 1994 hyvillä mielin, vaikka lukioaika olikin hankalaa.

– Minut erotettiin koulusta lukion toisella luokalla, koska olin ”hyvin eloisa” ja koin onglemia auktoriteettien kanssa. Kävin kakkosluokan sitten tenttimällä. Viimeisenä lukiovuonna olin kuitenkin jo hieman rauhoittunut ja hoidin kirjoitukset normaalisti.

Alm-Siira sanoo, ettei jännittänyt kirjoituksia. Hän suoritti koetehtävät nopeasti ja odotti vain pääsevänsä työpaikalleen grillikioskiin.

– Siinä oli se tietty aika, joka piti koetilanteensa olla. Muistan, että oli tuskaista odotella, että pääsisi poistumaan.

Ylioppilasjuhlat pidettiin perheen kotona.

– Äiti oli tehnyt lämmintä ruokaa, olisiko ollut lihakeittoa. Noormarkkulaiseen tapaan pöydässä oli kaikenlaista baakelsia. Illalla tulivat sitten kaverit juhliin.

Nykyään uutisankkurina työskentelevä nainen oli lahjakas äidinkielessä. Arvosanaksi ylioppilastodistukseen tuli laudatur.

– Harmittelin sitä, että en saanut täysiä pisteitä aineesta. 

Alm-Siira toteaa, että matematiikka oli lukiossa hänelle vaikeaa eikä hän olisi pystynyt sitä kirjoittamaan.

– Pelastukseni oli, ettei matematiikka tarvinnut silloin enää kirjoittaa.

Puku oli ihan kamala eikä istunut ollenkaan

Myös Kymmenen uutisisten kevennyksistä tuttu Mika Tommola kertoo olleensa lukiossa varsin keskiverto-opiskelija eikä osannut stressata kirjoituksia.

– Olin ehkä vähän epäkypsä, koska en tajunnut kirjoitusten tärkeyttä ennen kuin vasta juuri ennen koetta.

Tommola kirjoitti Helsingin saksalaisen koulun lukiosta vuonna 1979. Tommola kertoo olleensa aina hyvä kielissä ja kirjoittikin kolme kieltä.

– Saksasta tuli laudatur, Ruotsista C ja englannista L. 

Ruotsin Tommola kirjoitti äidinkielenään ja suomen kielen toisena kotimaisena kielenä. Siitä irtosi niin ikään laudatur.

– Matematiikka oli niin vaikeaa minulla, ihme, että pääsin läpi. Siitä kirjoitin B:n.

Tommola muistaa ylioppilasjuhlistaan etenkin asunsa.

– Puku oli ihan tönkkö, kuin pahvista. Ei istunut ollenkaan, mutta omasta mielestäni olin aika vetävä Tommola nauraa. 

Lahjaksi tuore ylioppilas muistelee saaneensa kellon ja rahaa.