Kasvava lapsi saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan saada elintarvikkeista liikaa lisäaineita. Ongelmallisimpia aineita ovat mehujen bentsoehappo ja makkaroiden nitriitti. Tutkimuksen perusteella noin kolmivuotias, 15-kiloinen lapsi voi syödä päivittäin korkeintaan yhden nakin, jotta turvallinen nitriittitaso ei ylittyisi. Vastaavasti hän voisi juoda kolme desilitraa mehujuomaa, jolloin bentsoehappoa ei tulisi liikaa. Eniten lisäaineita kertyy lapsen elimistöön tämän ollessa kahdesta neljään vuoden iässä. Yleensä pojat saavat jonkin verran enemmän lisäaineita kuin tytöt.
Kasvava lapsi saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan saada elintarvikkeista liikaa lisäaineita. Elintarvikeviraston mukaan teollisuuden tulisikin harkita makkaroiden ja lihavalmisteiden nitriittipitoisuuksien ja mehujen bentsoehappopitoisuuksien alentamista. Elintarvikeviraston ja Turun yliopiston tutkimuksen mukaan 13 kuukauden-kuuden vuoden ikäiset lapset saavat elintarvikkeiden lisäaineita keskimäärin kohtuullisesti. Eniten lisäaineita kertyy lapsen ollessa 2-4 vuoden iässä.
Ongelmallisimpia aineita ovat mm. mehujen bentsoehappo ja makkaroiden nitriitti. Yleensä pojat saavat jonkin verran enemmän lisäaineita kuin tytöt. Tutkimuksen perusteella noin kolmivuotias, 15-kiloinen lapsi voi syödä päivittäin korkeintaan yhden nakin, jotta turvallinen nitriitin saantitaso ei ylittyisi. Vastaavasti hän voisi juoda kolme desilitraa mehujuomaa, jolloin bentsoehappoa ei tulisi liikaa. Tutkimuksessa muistutetaan, että myös kotimehujen valmistuksessa käytetyt säilöntäaineet voivat merkittävästi nostaa lapsen bentsoehapon saantia. Turvallinen kotimehujen säilöntämuoto onkin pakastaminen, sanovat tutkijat.
Elintarvikevirasto pitää perusteltuna ajatusta, jonka mukaan lisäaineiden saannin jatkuva seuraaminen pienillä leikki-ikäisillä lapsilla on jopa tärkeämpää kuin aikuisilla. Lisäksi kuluttajille pitäisi jakaa tietoa siitä, millaiset määrät makkaraa, lihaleikkeleitä ja mehuja ovat lisäaineiden saannin kannalta turvallisia lapsille. (STT)