Tutkija: Tulvat normaalia luonnon vaihtelua

Suomalaistutkijan mukaan ilmastonmuutos ei selitä tuhotulvia kokonaan. Kyse voi olla vain normaalista luonnon vaihtelusta.

Asiantuntijat etsivät syytä Keski-Euroopan tuhoisiin tulviin. Yleisin selitys on ilmastonmuutos.

Tutkimuspäällikkö Raino Heino Ilmatieteen laitokselta ei kuitenkaan usko väitteeseen varauksetta. Heinon mukaan kyse on lähinnä normaalista luonnon vaihtelevuudesta.

-Tämän kaltaisia pahoja tulviahan on ollut ennenkin - jo silloin kun ihminen ei taatusti ollut jättänyt vielä pienintäkään jälkeä ilmakehään, Heino huomauttaa.

Euroopan tämänhetkisten tulvien yhdistäminen ilmaston lämpenemiseen onkin Heinon mielestä ennakoitua.

Tämän päivän tulvat ovat kuitenkin Heinon mielestä esimakua siitä, mitä tulevaisuudessa voidaan odottaa, ellei ilmaston lämpenemistä saada loppumaan. Jos ilmastonmuutos etenee niin kuin on ennustettu, kasvavat sademäärät Euroopassakin väistämättä rajusti.

Jäätikköjen sulaminen nostaa merenpintaa

Euroopan ilmaston on arveltu lämmenneen viimeisen sadan vuoden aikana vajaan asteen verran. -Mitä lämpimämpää on, sitä enemmän vettä luonnossa kiertää. Suurten sademäärien onkin jo todettu alkavan kasvaa, Heino toteaa.

Rajujen tulvien ennustetaan olevan Euroopassakin tulevaisuudessa yhä tavanomaisempia. Ilmastonmuutoksella on kuitenkin myös monia muita vaikutuksia.

-Meren pinta nousee hitaasti, mikä näkyy erityisesti alavilla mailla. Osittain tämä johtuu lämpölaajenemisesta, osin taas jäätiköiden sulamisesta.

Varsinaisilla napajäätiköillä ja Grönlannissa tilanne on vielä jotakuinkin vakaa, mutta vuoristojäätiköiden sulaminen on jo hyvässä vauhdissa ympäri maailmaa, Heino huomauttaa.

Euroopassa vuoristojäätikköjen on todettu sulavan etenkin Sveitsin Alpeilla sekä Ranskan ja Espanjan Pyreneillä. Sen sijaan esimerkiksi Norjassa monet jäätiköt ovat jopa kasvaneet.

Ilmaston lämpenemisen vuoksi useat biologisesti ainutlaatuiset ekosysteemit ovat vaarassa muuttua maailmassa niin, että tuhannet lajit kuolevat sukupuuttoon. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla muun muassa viljelyolosuhteisiin ja metsän kasvuun taas saattaa olla suomalaisittainkin selvää taloudellista merkitystä.

Kehitysmaiden teollistuminen uhka ilmastolle

Hiilidioksidipäästöt ovat ilmastonmuutoksen kannalta olennainen tekijä. Vuonna 1997 laaditussa Kioton ilmastosopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Useimmat Euroopan maat ovat jo hyväksyneet sen, mutta muun muassa Yhdysvallat kieltäytyi ratifioimista sopimusta.

Heinon mukaan Kioton sopimus on vasta alkua, sillä se koskee vain nykyisten teollisuusmaiden päästöjä.

- Todellinen pommi on tulossa, kun väkirikkaat kehitysmaat alkavat teollistua. Eurooppalainen esimerkki on kuitenkin tärkeä, sillä jollei jo kehittyneitä maita saada hoitamaan osuuttaan, ei kehitysmaita voida saada millään mukaan, Heino muistuttaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat