Tutkijatohtorin mukaan alueluovutukset Venäjälle uhkaisi myös Suomen ja muun Euroopan turvallisuutta.
Eurooppa odottaa toiveikkaana ja huolestuneena Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista perjantaina Alaskassa.
– Minulla on monia pelkoja ja paljon toivoa, sanoi Puolan pääministeri Donald Tusk maanantaina.
Vaikka Euroopan johtajat ovat pitäneet yllä toivoa lähestyvästä rauhasta, sen ehdot herättävät huolta.
Lue myös: Ulkoministeri Valtonen MTV:lle: USA ja Venäjä voivat sopia vain omista asioistaan
Trump on väläytellyt "molemminpuolisia aluevaihdoksia". Ilmaus on herättänyt tyrmistystä, ja Ukraina sekä muu Eurooppa on torjunut julkisuudessa ehdotuksen jyrkästi.
Tutkijan mukaan Trumpin ilmauksesta huomaa, että Venäjä on saanut äänensä Trumpin korviin.
– Putin ja hänen tiiminsä ovat jälleen osanneet esittää sodan Trumpille niin, että hän ajattelee Venäjän tekevän myönnytyksiä "luovuttaessaan" Ukrainalta valtaamiaan alueita, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan sanoo.
Puolan Tusk muistutti, että kyse ei ole pelkästä solidaarisuudesta Ukrainalle, vaan se on turvallisuuskysymys koko Euroopalle.
Samoilla linjoilla on myös Silvan.
– Se rapauttaisi turvallisuudentunnettamme ja palkitsisi Venäjää hyökkäyksestä. Se, että Venäjä saisi voimankäytöstä positiivisia tuloksia, voisi kannustaa sitä käyttämään voimaa myös lähitulevaisuudessa.
– Ja totta kai me Venäjän naapurimaana ja Itä-Euroopan maat olisimme ensimmäisinä etulinjassa.
Lue myös: Joutuuko Ukraina luopumaan alueistaan? Naton pääsihteeri: "Tosiasiat pitää tunnustaa"
Riskinä on lisäksi se, että alueet jäävät epämääräisiksi "harmaiksi alueiksi", joiden hallinta on kiistanalaista.
– Näimme, mihin Krimin [laiton liittäminen] Venäjään vuonna 2014 johti – ei saatu Eurooppaan rauhaa, vaan kahdeksan vuotta myöhemmin Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainassa.
– Täytyy varoa, ettei nyt astella samoja polkuja.
Ujuttaako Venäjä poskettomat ehtonsa Trumpille?
Venäjä on aiemmin esittänyt ehdoikseen muun muassa Ukrainan poliittisen johdon vaihtoa, armeijan supistamista ja takeita, ettei maa koskaan liittyisi Natoon.
Yrittääkö Venäjä yhä saada näitä ehtojaan läpi?
– On mahdotonta tietää, mitä Putinin päässä liikkuu. Mutta selkeästi jotkut näistä päättömistä vaatimuksista Trump on niellyt ja esittänyt ominaan aikaisemmin, Silvan sanoo.
Trump on aikaisemmin esimerkiksi puhunut Ukrainan demilitarisoinnista ja kyseenalaistanut konfliktin juurisyitä – eli toistanut Kremlistä tuttua retoriikkaa.
– Voi olla, että Trump yrittää saada Ukrainan hyväksymään tällaisia poskettomia tulitauko- tai rauhanehtoja.
Lue myös: Ukrainan tulevaisuus neuvotteluissa – huonoimmassa skenaariossa Trump suuttuu liikaa
Euroopan johtajat ovat julkisuudessa sanoneet, ettei rauhasta voi neuvotella ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. Se, onko Euroopalla todellisia vaikutusmahdollisuuksia, ei ole selvää.
– Ajattelisin, että Eurooppa on pahasti sivussa näistä neuvotteluista, Silvan sanoo.
Juttu jatkuu videon alla.
3:13
Putin vahvoilla kahdenkeskisessä tapaamisessa
Useat asiantuntijat ovat etukäteen arvioineet, että tapaamisesta on enemmän hyötyä Putinille kuin Trumpille, etenkin imagon kannalta.
Silvan uskoo, että poliittisesti Trump on niskan päällä, sillä Yhdysvalloilla on painostusvoimaa esimerkiksi taloudellisesti.
– Toisaalta Putin yleensä onnistuu hyvin kahdenkeskisissä tapaamisissa Trumpin kanssa. Siinä mielessä voidaan ajatella, että tämä formaatti tukee enemmän Putinia kuin Trumpia.
Trump voisi käyttää taloutta kepin sijasta porkkanana.
– Hän on yrittänyt väläytellä esimerkiksi kauppasuhteiden elvyttämistä ja muiden politiikan alojen avaamista, Silvan kuvailee.
– Mutta luulen, että Putinin näkökulmasta on vielä mahdollista saada Trump syyttämään Ukrainaa rauhanprosessin hidastamisesta, minkä seurauksena Putin saa mitä haluaa ilman, että sen täytyy tehdä mitään myönnytyksiä.