Tievauriot tuhoavat nyt renkaita ja vanteita – soita tähän numeroon, jos täräytit monttuun

Asfaltissa olevan reiän ei tarvitse olla suuren suuri, kun siihen kovaa ajaminen voi tehdä pahaa jälkeä auton renkaalle ja vanteelle. Väylän kunnossapito-osaston johtajan Magnus Nygårdin mukaan alkutalvi on osoittautunut hankalaksi runsaiden lumimäärien vuoksi.

– Päällyste reikiintyy teille valuneiden sulamisvesien, jäätymisen ja liikenteen kuormituksen yhteisvaikutuksesta. Jos asfaltti on haurasta tai siinä on halkeamia ennestään, tien pinnalle valuva vesi tunkeutuu sen sisään ja lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle vesi jäätyy. Jäätynyt vesi laajenee ja irrottaa paloja asfaltista, Nygård selvittää reikien syntyä.

– Nollan molemmin vaihteleva lämpötila synnyttää ilmiötä eniten ja juuri nyt teiden varrella on vielä paljon sulavia lumikasoja. Pahinta on, kun reikiintyminen on päässyt alkuun, vesi ja liikenne voivat hakata tiehen suuremman reiän hyvinkin nopeasti. Ne sitten voivat aiheuttaa vaurioita autoille.

Lue myös: ”Nyt on helle pehmittänyt muutakin kuin jäätelön” – Raumalla paikattiin tietä valtavilla kivenlohkareilla

Mitä autoilijan kannattaa tehdä?

– Vahinkoja pystyy parhaiten välttämään ennakoinnilla. Pieni ajolinjan muutos voi auttaa tilanteessa, jos vauhti ei ole kova, sanoo Väylän tieliikennejohtaja Pekka Rajala.

Tiepäällysteiden kuntoa koskevat huomiot, kuten kuopat, reiät, tiellä oleva vesi, tielle kaatunut puu tai liukkaus, kannattaa ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle soittamalla numeroon 0200 2100 (24 h/vrk). Tieliikennekeskus välittää ilmoitukset alueurakoitsijalle, joka päättää toimenpiteistä tielle asetettujen laatuvaatimusten perusteella.

Kätevä tapa saada vaivatta yhteys Tienkäyttäjälinjalle ja hoitaa paikannus saman tien, on ladata kännykkään hätänumeron 112-sovellus. Sovelluksen päivystysnumeroiden joukosta löytyy myös tienkäyttäjänlinjan numerot ja sovelluksella soitetusta puhelusta vastaanottaja näkee heti paikan sijainnin.

Mikäli auto tai muu kulkuväline vahingoittuu huonokuntoisen tien vuoksi, voi sähköisen vahingonkorvauslomakkeen täyttää ELY-keskuksen nettisivuilla.

Ensin tehdään pikakorjaus ja reunavalleihin reikiä

Rajala kertoo, miten tilannetta pyritään korjaamaan.

– Tiehen syntynyt reikä joudutaan talviolosuhteissa paikkaamaan tilapäisellä paikalla. Oikeaa materiaalia pysyvien paikkojen tekemiseen ei ole tähän aikaan vuodesta saatavilla eivätkä olosuhteetkaan ole siihen otolliset.

– Vilkkailla tieosuuksilla päällystyskierto on sen verran tiheää, että väliaikaiset paikat on ainakin tässä saakka saatu hoidettua samana vuonna. Alemmalla tieverkolla on riski, että tilapäinen paikka voi olla tiellä aika pitkäänkin.

Rajala vakuuttaa, että tiellä vellovaa vettä pyritään toki torjumaan mahdollisuuksien mukaan.

– Jotta tielle valuvat sulamisvedet eivät pääsisi tekemään tuhojaan, ensimmäiseksi puhkotaan tietä reunustaviin lumivalleihin reikiä. Näin vesi pääsee valumaan reikiä pitkin pois. Reunavallien madallus on seuraava toimenpide, mutta se on hidasta työtä ja kilometrejä on paljon. Niinpä madallusta päästään tekemään vasta silloin, jos lumisadetta ei tule lisää. Tärkeintä kun on pitää ajorata puhtaana.

Millainen autoilukevät on luvassa?

Kevään ajo-olosuhteet riippuvat paljolti siitä, kuinka paljon ilman lämpötilat heittelevät nollan molemmin puolin ja kuinka paljon sataa. Määrärahat teiden kunnossapitoon ovat niukemmat kuin milloinkaan.

– Koko tälle vuodelle teiden päällystykseen on luvattu rahoitusta noin 1 500 kilometrin matkalle. Se on vähemmän kuin koskaan ennen, Rajala kertoo.

– Kun päällysteet ovat vanhoja, niin reikiäkin tiehen tulee helpommin. Jos päällysteiden huononeminen jatkuu, tilanne ikävä kyllä kertautuu. Teiden rappeutuminen kiihtyy ja toimenpiteitä tarvitaan yhä enemmän. Mitä kauemmaksi teiden hyvästä kunnosta joudutaan, sitä nopeammin huononeminen tapahtuu. Päällystämiseen budjetoidun rahamäärän pitäisi olla yli kaksi kertaa suurempi, jotta se olisi edes kohtuullisella tasolla.

Entä mitä Väylässä tehdään asialle? Rajalan mukaan vippaskonsteja ei ole tarjolla.

– Ennakoiva kunnossapito on kyllä tutkimuksen alla kovasti. Tästä esimerkkinä Pehko-projekti, jossa on saatu lupaavia kustannussäästöjä uudella tekniikalla, teräsverkkoja hyödyntämällä ja kuivatusta edistämällä. Näitä hyväksi havaittuja käytäntöjäkään ei kuitenkaan päästä tekemään, jos rahoitusta ei ole.

Lähde: Väylä