Presidentinvaalin toisen kierroksen toisen ehdokkaan Pekka Haaviston siviilipalvelusmiestausta on herättänyt runsaasti keskustelua niin julkisuudessa kuin kahvipöydissäkin.
Harva muistaa, että useimmat entisistä presidenteistämmekään eivät ole nykymuotoisen armeijan harmaissa olleet. Tarja Halonen ei tunnetusti ole armeijaa käynyt. Hänen lisäkseen Suomessa on toiminut tähän mennessä yhteensä kuusi presidenttiä, jotka eivät ole suorittaneet nykyaikaista asepalvelusta. He ovat K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja J.K. Paasikivi.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtolan mukaan lähes kaikilla presidenteillä on kuitenkin jonkinlaista aseellista palvelua takana.
– Ståhlberg ja Kallio olivat todennäköisesti suorittaneet reservisuoritusta autonomian aikana. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa. Ryti osallistui vapaussotaan asepuvussa, mutta ei ase kädessä valkoisen armeijan palveluksessa, Turtola kertoo.
Relanderin tai Paasikiven mahdollisesta reservipalvelusta ei Turtola osaa varmasti sanoa.
Ikämiehiä presidentteinä
Tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara puolustusvoimien pääesikunnan viestintäosastolta muistelee, että C.G.E. Mannerheim on presidenteistä ensimmäinen, joka on suorittanut asepalveluksen – hänkään ei tosin Suomessa.
Selitys sille, että asepalvelus on jäänyt niin monelta presidenteistämme väliin, on varsin yksinkertainen: siinä vaiheessa kun Suomi oli vasta itsenäistynyt ja itsenäisenä valtiona suorastaan lapsenkengissä, itsenäisyyden alkuaikojen presidentit olivat jo ikämiehiä. Kun Suomeen syntyi asevelvollisuus, armeijaan menivät nuoremmat miehet.
– Presidenttien henkilökohtainen korkea ikä ynnä valtion itsenäisyyden nuori ikä, Karhuvaara selvittää.