Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle on suuri tarve, että tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen voidaan puuttua, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.
Tänään julkaistu selvitys kertoo, että tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten. Fenix Helsinki -yhdistyksen selvityksessä haastatellut kritisoivat sitä, että esimerkiksi neuvolassa ei ole edes otettu asiaa puheeksi eivätkä viranomaiset osaa tai uskalla puuttua asiaan. Taustalla on selvityksen tekijöiden mukaan myös ylikorostunut kulttuurisensitiivisyys.
THL:n Eskola on yllättynyt siitä, että lapsia ei pystytä suojelemaan.
– Olen hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että tähän ei ole puututtu.
Sukupuolielinten silpomisessa on kyse perinteestä, jota esiintyy yhä esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Tytön tai naisen ympärileikkaukseksi kutsutussa toimenpiteessä osa ulkoisista sukupuolielimistä leikataan pois ja häpyhuulet voidaan ommella yhteen.
"Tietoa, koulutusta ja valistusta"
THL on tehnyt maahanmuuttajille haastattelututkimuksen, jossa esimerkiksi somalitaustaisista naisista 70 prosenttia ja kurdinaisista noin 30 prosenttia on kertonut, että heidät on ympärileikattu. Eskolan mukaan tutkimus kertoo siitä, että ilmiö on laaja, vaikka sukupuolielinten silpominen on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle ja tiedon lisäämiselle on suuri tarve, kuten selvityskin kertoo. Tiedottaminen ympärileikkauksen laittomuudesta ja sen terveyshaitoista on tärkeää.
Tietoa pitäisi Eskolan mukaan välittää vanhemmille ja kertoa, että myös lapsen vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten on laitonta.
– Maahanmuuttajanuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Myös ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaalikasvatukseen on syytä kiinnittää huomiota, Eskola sanoo.
Poliisin vaikea puuttua piilorikollisuuteen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.
– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Lainsäädäntö on kuitenkin hänen mukaansa kunnossa asian osalta.
– Silpominen täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kyseessä on lähtökohtaisesti törkeä pahoinpitely.
Selvityksen mukaan Suomessa ei ole vielä ollut ainoatakaan tapausta, jossa uhri tai joku muu olisi tehnyt silpomisesta rikosilmoituksen.
– Kannustan ilmoituksen tekemiseen myös vaikeissa asioissa, kuten tämäkin on, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.