“Viime vuodenvaihteessa ei olisi voinut kuvitellakaan, että muutaman kuukauden sisällä olemme tehneet jotain sellaista, jota ei ole edes harkittu keskiajan jälkeen.”
Näin kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Tieteessä tapahtuu -julkaisussa.
Salminen viittaa esimerkiksi poikkeusolojen julistamiseen, rajojen sekä koulujen sulkemiseen.
– Estimme jopa liikkumisen Uudenmaan ja muun Suomen välillä.
Päättäjät piti herätellä
Salminen käy läpi kirjoituksessaan pandemian alkuvaiheita. Hän kertoo, että THL kirjoitti ”aika monta” muistiota pandemian eri skenaarioista tammi-helmikuussa.
THL kutsuttiin Salmisen mukaan ensimmäisen kerran valtioneuvoston työkokoukseen 26. helmikuuta.
– Suomessa kului jonkin aikaa herätellä päättäjät siihen, että nyt todellakin on tosi kyseessä, hän kuvailee.
Kokouksessa THL esitti, että Suomessa on välittömästi varauduttava pandemiaan.
– Lähes heti tämän jälkeen saimme kokoukseen tiedon toisesta Suomessa todetusta COVID-19-tapauksesta.
Lopulta kokouksessa perustettiin koronakoordinaatioryhmä, joka koostui ministeriöiden kansliapäälliköistä ja THL:n edustajasta.
Lue lisää: Tietoa entistäkin tehokkaammasta koronarokotteesta, suojaa virukselta yli 94-prosenttisesti – on myös helpompi säilyttää: "Iso merkitys ilman muuta"
Onko tiede ollut päätöksenteon perustana?
Salminen myös pohtii, miten hyvin tiede on ollut Suomessa päätöksenteon perustana.
Hän muistuttaa, etenkin akateemikkoja, että kansanterveystyö on myös politiikkaa.
– Valinnat pitää joskus tehdä senkin mukaan, mikä on mahdollista, eikä pelkästään sen mukaan, mikä olisi parasta.
Vaikeimpana tilanteena hän pitää keväistä tukahduttamiskeskustelua, jota käytiin tieteen edustajien ja poliitikkojen välillä.
– Ihmisten pelko tuntemattoman edessä ajoi myös päättäjät (ja monta eri alojen tutkijaa – ei tosin infektioepidemiologeja) pohtimaan, pitäisikö se ottaa tavoitteeksi, vaikka kaikki aiempi tieto vahvasti osoitti tämän mahdottomaksi ilman rokotetta vähänkään pidemmällä aikajänteellä.
"Jos nyt palaisin tammikuuhun"
Kokonaisuutena THL-johtaja antaa kuitenkin tunnustusta päättäjille tieteeseen luottamisesta ja halusta toimia tutkittuun tietoon perustuen.
Sapiskaa hän antaa kuitenkin THL:n vähentyneestä rahoituksesta. Salmisen mukaan rahan puute on haitannut ja hidastanut muun muassa tutkimustiedon seuraamista pandemian aikana.
Salminen paljastaa myös, mitä hän olisi jälkikäteen ajateltuna tehnyt toisin.
– Jos nyt palaisin tammikuuhun, kokoaisin THL:n tueksi laajan korkeakoulujen eri alojen asiantuntijoiden neuvonantajapaneelin. Siitä olisi totisesti ollut keväällä apua.