THL:n Mika Salminen perkaa koronakriisin kirjoituksessaan: "Suomessa kului jonkin aikaa herätellä päättäjät" – tämän hän olisi tehnyt toisin

Näin kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Tieteessä tapahtuu -julkaisussa.

Salminen viittaa esimerkiksi poikkeusolojen julistamiseen, rajojen sekä koulujen sulkemiseen.

– Estimme jopa liikkumisen Uudenmaan ja muun Suomen välillä.

Päättäjät piti herätellä

Salminen käy läpi kirjoituksessaan pandemian alkuvaiheita. Hän kertoo, että THL kirjoitti ”aika monta” muistiota pandemian eri skenaarioista tammi-helmikuussa.

THL kutsuttiin Salmisen mukaan ensimmäisen kerran valtioneuvoston työkokoukseen 26. helmikuuta.

– Suomessa kului jonkin aikaa herätellä päättäjät siihen, että nyt todellakin on tosi kyseessä, hän kuvailee.

Kokouksessa THL esitti, että Suomessa on välittömästi varauduttava pandemiaan.

– Lähes heti tämän jälkeen saimme kokoukseen tiedon toisesta Suomessa todetusta COVID-19-tapauksesta.

Lopulta kokouksessa perustettiin koronakoordinaatioryhmä, joka koostui ministeriöiden kansliapäälliköistä ja THL:n edustajasta.

Lue lisää: Tietoa entistäkin tehokkaammasta koronarokotteesta, suojaa virukselta yli 94-prosenttisesti – on myös helpompi säilyttää: "Iso merkitys ilman muuta"

Onko tiede ollut päätöksenteon perustana?

Salminen myös pohtii, miten hyvin tiede on ollut Suomessa päätöksenteon perustana.

Hän muistuttaa, etenkin akateemikkoja, että kansanterveystyö on myös politiikkaa.

– Valinnat pitää joskus tehdä senkin mukaan, mikä on mahdollista, eikä pelkästään sen mukaan, mikä olisi parasta.

Vaikeimpana tilanteena hän pitää keväistä tukahduttamiskeskustelua, jota käytiin tieteen edustajien ja poliitikkojen välillä.

– Ihmisten pelko tuntemattoman edessä ajoi myös päättäjät (ja monta eri alojen tutkijaa – ei tosin infektioepidemiologeja) pohtimaan, pitäisikö se ottaa tavoitteeksi, vaikka kaikki aiempi tieto vahvasti osoitti tämän mahdottomaksi ilman rokotetta vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

"Jos nyt palaisin tammikuuhun"

Kokonaisuutena THL-johtaja antaa kuitenkin tunnustusta päättäjille tieteeseen luottamisesta ja halusta toimia tutkittuun tietoon perustuen.

Sapiskaa hän antaa kuitenkin THL:n vähentyneestä rahoituksesta. Salmisen mukaan rahan puute on haitannut ja hidastanut muun muassa tutkimustiedon seuraamista pandemian aikana.

Salminen paljastaa myös, mitä hän olisi jälkikäteen ajateltuna tehnyt toisin.

– Jos nyt palaisin tammikuuhun, kokoaisin THL:n tueksi laajan korkeakoulujen eri alojen asiantuntijoiden neuvonantajapaneelin. Siitä olisi totisesti ollut keväällä apua.

Lue myös: MTV:n kirjeenvaihtaja kyseenalaistaa Ruotsin "ennenkuulumattoman koronarajoituksen": "Ei koske yksityistapahtumia – ei koske ravintoloita"