Terrorismista epäillyn venäläisen luovuttamispyynnön käsittely voi kestää jopa vuosia

Ukraina on pyytänyt Suomea luovuttamaan 36-vuotiaan venäläismiehen, jota epäillään Ukrainassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta ja terroristiryhmän toiminnan muusta tukemisesta.

Silloin, kun on kyse luovuttamisesta muihin Pohjoismaihin tai EU:n jäsenmaihin, asiasta päättää käräjäoikeus. Kun kyse on luovuttamisesta muihin maihin, kuten tässä tapauksessa, päättää luovuttamispyyntöön suostumisesta oikeusministeriö.

Jos ministeriö ei heti hylkää pyyntöä, siirtyy asian tutkinta lain mukaan keskusrikospoliisille (KRP). Venäläismiehen luovutustutkinta on tällä hetkellä KRP:llä.

Lue myös: Terrorismirikoksista epäilty venäläismies ei hallunnut tulla kuvatuksi käräjäoikeudessa – puheenjohtaja: Minulla ei ole aikaa leikkimiseen

Korkein oikeus voi lausua asiasta

Jos luovutettavaksi pyydetty vastustaa luovutusta, pitää ministeriön pyytää asiasta korkeimman oikeuden (KKO) lausunto. Ministeriö voi pyytää lausuntoa myös muissa tapauksissa. Jos korkein oikeus katsoo, että luovuttamiselle on olemassa este, pyyntöön ei voida suostua.

2020-luvulla korkein oikeus on lausunut EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuolisiin maihin luovuttamista koskevassa asiassa seitsemän kertaa. Kahdessa tapauksessa luovutusta ei ole puollettu.

Tapauksista neljä on koskenut Turkkia, yksi Moldovaa, yksi Venäjää ja yksi Kosovoa, kertoo KKO:n kansliapäällikkö Wilhelm Norrman.

Oikeusministeriöstä saatujen, vuodesta 2018 lähtevien tietojen mukaan Ukrainasta on tullut yksi luovuttamispyyntö vuonna 2018. Rikosnimikkeenä tapauksessa oli ajoneuvon laiton haltuunotto. Henkilö luovutettiin Ukrainaan vuonna 2019.

Lue myös: "Mitä patriootti tekee Nato-maassa kesken sodan?" – näin Suomessa kiinniotetun venäläisen terroriepäillyn tilanne nähdään Venäjällä

Esteitä ja edellytyksiä

Vähimmäisedellytyksiä luovuttamiselle ovat esimerkiksi epäillyn rikoksen vakavuusaste ja kaksoisrangaistavuus, oikeusministeriöstä kerrotaan. Kaksoisrangaistavuus tarkoittaa, että teko tai menettely on säädetty rangaistavaksi kummassakin valtiossa.

Laissa säädetään myös luovuttamisen esteistä. Lain mukaan ihmistä ei saa luovuttaa esimerkiksi sotilasrikoksena pidettävästä teosta. Jos teko kuitenkin samalla käsittää rikoksen, josta luovuttaminen muuten on sallittu, saa luovuttaminen tapahtua tästä rikoksesta.

Myöskään poliittisesta rikoksesta ei saa luovuttaa, paitsi jos rikokseen sisältyy tai liittyy ei-poliittinen rikos, eikä tekoa kokonaisuudessaan voida pitää pääasialliselta luonteeltaan poliittisena rikoksena.

Luovuttamispyyntöön ei voida suostua, jos ihmisen voidaan pelätä joutuvan henkeään tai vapauttaan uhkaavan tai muun vainon kohteeksi esimerkiksi poliittisen katsomuksensa tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa vuoksi. Myös ikä ja terveydentila voivat olla esteitä luovuttamiselle.

Lue myös: Rusich-joukko: Lopetamme sotatoimet, kunnes Suomessa kiinniotetun johtajan tilanne ratkeaa: "Jos maa ei voi suojella kansalaisiaan, miksi kansalaisten pitäisi suojella maata?"

Kiinniotettu sotajoukon johtaja saattoi olla Suomessa hoitamassa yhteyksiä äärioikeisto-organisaatioihin, sanoo tutkija