USA 2002. Ohjaus: Walter Hill. Käsikirjoitus: David Giler ja Walter Hill. Tuotanto: Walter Hill, David Giler, Brad Krevoy. Kuvaus: Lloyd Ahern II. Leikkaus: Freeman A. Davies ja Phil Norden. Pääosissa: Wesley Snipes, Ving Rhames, Peter Falk, Michael Rooker, Jon Seda, Wes Studi, Fisher Stevens. Kesto: 96 min.

Olisiko tämä 2000-luvun blacksploitaatiota? Walter Hillin tappelunhajuisessa toimintadraamassa jykevä Ving Rhames esittää raiskauksesta vankilaan joutuvaa raskaan sarjan nyrkkeilymestaria Iceman Chambersia, joka muurien sisällä saa haastajakseen linnan oman mestarin, murhasta tuomitun Monroe Hutchinsin (Wesley Snipes). Seuraa väistämätön yhteenotto, verta, hikeä ja hammasten putoilua.
Sweetwaterin pahamaineiseen vankilaan tulee kerralla säpinää, kun tappeluita rakastava ex-mafioso (Peter Falk) päättää järjestää Suuren Mestaruusottelun saattaakseen kaksi kilpailevaa nyrkkisankaria samaan kehään. Suurten summien lisäksi miesten maine ja henkirievut ovat liossa matsissa, jossa armoa ei pyydetä eikä anneta.
Raakojen poikien leffoihin (Hard Times, 48 tuntia) erikoistunut Walter Hill tekee taas uskottavaa ja suoraviivaista elokuvaa, jossa lyönnit tuntuvat yhtä aidoilta kuin ilmassa roikkuva kuolemanuhka. Kovaksikeitetyssä tyylissään ja pelkistetyssä vankila-asetelmassaan Teräskehä uhkuu vanhanaikaista charmia, joka tuo mieleen 1930-luvun b-elokuvat. Toisaalta se tekee - tai ainakin yrittää tehdä - kunniaa sellaisille nyrkkeilyklassikoille kuin Viimeinen isku ja Kuin raivo härkä.
Kahden titaanin yhteenoton odottelu ei ole kuitenkaan erityisen jännittävää seurattavaa: juoni on niin kaavamainen ja täynnänsä lajityypin kliseitä, että haukotus pääsee väkisinkin. Testosteronia tihkuva tunnelma ehtii moneen kertaan hyytyä ennen veristä grand finalea. Tehokkaasti kuvattua mätkimistä seuraa yhtä kaikki mielikseen.
Viime aikoina joka toisessa toimintaleffassa esiintynyt Rhames on osassaan parempi kuin Snipes omassaan, koska on kerta kaikkiaan parempi näyttelijä. Verrattoman hauskan sivuroolin vetää Peter "Columbo" Falk pelivimmaisena gangsterina, jonka suupielestä sylkäistyt, murteelliset konekiväärimonologit voisivat olla yksi syy nähdä leffa.