Suomalaisen maastohiihdon doping-vyyhti alkoi purkautua vuonna 1998.
STT:n doping-uutisointi, jossa hiihtäjä Jari Räsänen ja Hiihtoliiton johto liitettiin kiellettyjen aineiden hankintaan, poiki laajan oikeusjutun.
Tammikuun lopulla vuonna vuonna 1998 Suomen tietotoimisto julkaisi kaksi uutista, joiden mukaan hiihtäjä Räsäselle oli myyty synteettistä kasvuhormonia sisältävä hornomiampulli, ja että "onnistuneen 'hormonikokeilun' jälkeen aineesta kiinnostuivat myös Hiihtoliiton johtavat henkilöt".
"Synteettistä kasvuhormonia on toimitettu suomalaiselle maajoukkuetason mieshiihtäjälle ensimmäisen kerran jo vuonna 1996", lukee oikeudenkäyntikirjoissa.
"Luotettavien tietojen mukaan hormoniampulli myytiin hiihtäjä Jari Räsäselle".
Räsänen ja liiton johto kiistivät kaikki syytteet.
Kolme päivää myöhemmin STT julkaisi täydentävän uutisen, jossa STT:n salainen tietolähde kertoi yksin toimineen Hiihtoliiton johtoon kuuluneen henkilön tiedustelleen mahdollisuutta hankkia kasvuhormonia suurempi erä.
Lisäksi tarkennettiin, ettei "henkilö missään nimessä ollut Esko Aho tai Esa Klinga" vaan "henkilö, jolla oli vaikutusvaltaa Hiihtoliiton rahoitusasioiden, erityisesti sponsoroinnin suhteen". "...ostajataho oli Hiihtoliiton johtoon kuuluva henkilö, joka toimi yksin."
Asia oikeuteen
Heinäkuussa vuonna 1999 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi päätoimittaja Kari Väisäsen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen julkisesta herjauksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
Heidät ja STT määrättiin maksamaan 19 henkilölle merkittäviä korvauksia henkisestä kärsimyksestä.
Lokakuussa 2000 Helsingin hovioikeus muutti Väisäsen ja Aatsalo-Sallisen rangaistukset sakoiksi ja hylkäsi 14 henkilön oikeudet korvauksiin. Vain Hiihtoliiton talouden ja markkinoinnin johtoryhmään kuuluneet Matti Leikoski, Matti Louekoski, Roger Turku ja saivat korvauksia.