Tallink Silja lupaa lähiruokaa, mutta kuva noutopöydän lihojen tuontimaista kummastuttaa – näin yhtiö selittää hankintojaan

"Porsaanleike – Romania, kanavartaat – Kiina, porsaanpaisti – Irlanti, kanaleike – Estonia", lukee kuvassa näkyvässä kyltissä.

"Haluamme valita parhaita ja turvallisimpia raaka-aineita asiakkaidemme toiveiden mukaisesti."

Laivayhtiön lihapolitiikka on herättänyt kuvaa jakaneissa kummastusta, sillä verkkosivuillaan Tallink Silja kertoo pyrkivänsä hankkimaan raaka-aineensa lähialueilta aina kun mahdollista.

Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan kuvan kyltissä ei ole ilmoitettu kaikkien ravintolassa tarjottavien lihojen alkuperää.

– Suurin osa meidän tuotteista tulee lähimaista, mutta jostain syystä ravintolahenkilökunta ei ollut sitä ilmoittanut, Nöjd sanoo.

Hän tarkentaa, että Tallink Siljalle kotimainen tarkoittaa kaikkia yhtiön liikennöimiä maita, Suomea, Ruotsia ja Viroa.

Kyse ennen kaikkea saatavuusongelmista

Puolet kaikista raaka-aineista tulee Nöjdin mukaan Suomesta.

Ylivoimaisesti suurin osa tuotteista on peräisin EU-maista, mutta pieni osa joudutaan hankkimaan muualta. Tällä hetkellä lihaa tulee lähimaiden lisäksi Unkarista, Irlannista, Romaniasta, Brasiliasta ja Uudesta-Seelannista.

Jos raaka-aineita joudutaan hankkimaan lähimaiden ulkopuolelta, kyse on Nöjdin mukaan ennen kaikkea saatavuusongelmista.

– Meillä on 11 laivaa, ja raaka-aineita pyritään hankkimaan isoja eriä kerrallaan. Näin varmistamme, että kaikilla laivoilla voidaan tarjota samaa ruokaa, Nöjd sanoo.

– Esimerkiksi näitä kiinalaisia kanavartaita pyydettiin ensin suomalaiselta tuottajalta, mutta he eivät pystyneet toimittamaan tarpeeksi suurta erää. Sen vuoksi jouduimme valitsemaan kiinalaisen tavarantoimittajan.

Lähiruoan osuutta kasvatettu entisestä

Suurin haaste liittyy Nöjdin mukaan buffet-ravintoloihin, joissa tarjoillaan suuria määriä ruokaa kerrallaan. Sen sijaan etenkin pieniin gourmet-ravintoloihin on mahdollista hankkia raaka-aineita esimerkiksi suomalaisilta pientilallisilta.

Nöjd kertoo, että lähiruuan osuutta on viime vuosien aikana kasvatettu laivojen ravintoloissa voimakkaasti. Esimerkiksi kesän buffet-uudistuksessa lähiruokaa on tarjolla aiempaa enemmän.

– Lähiruoka otetaan huomioon jo menua suunnitellessa, mutta tarvittaessa ollaan valmiita muuttamaan myös olemassa olevia menuja, jos haluttuja raaka-aineita ei kerta kaikkiaan ole saatavissa lähituottajilta.

Lähiruoka ohjaa suomalaisten valintoja

Suomalaiset suosivat lähiruokaa vuosi vuodelta enemmän. Taloustutkimuksen tuorein Suomi syö -tutkimus paljastaa, että lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kotimaisen ruuan syömistä tärkeänä.

Vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2016 tulos oli viisi prosenttiyksikköä pienempi.

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että kotimaiset elintarvikkeet ovat ulkomaisia turvallisempia. Reilu neljännes luottaa siihen, että kaikista EU-maista saa yhtä laadukkaita elintarvikkeita.

Suomalaisten kuluttamasta ruuasta noin 75–80 prosenttia on tuotettu Suomessa. Se on enemmän kuin esimerkiksi naapurissa Ruotsissa.

Kulutetusta lihasta noin 80 prosenttia on kotimaista. Etenkin kaupassa myytävä raakaliha on suurimmaksi osaksi Suomessa tuotettua.

Ulkomailta tuotu liha päätyy pääasiassa ravintoloihin, työpaikkaruokaloihin, kouluihin, päiväkoteihin ja kaupassa kypsennettäviin tuotteisiin.

Moni on epätietoinen siitä, mistä lähiruoan tunnistaa

Enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista kertoi tarkistavansa ostamiensa elintarvikkeiden alkuperän.

Myös omassa maakunnassa tuotettu lähiruoka kiinnostaa, mutta moni suomalainen on epätietoinen siitä, mistä lähiruuan tunnistaa. Toisaalta lähiruokaa pidetään tutkimuksen mukaan kalliina.

Ruokavirasto on määrännyt ravintolat ilmoittamaan kirjallisesti naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihan alkuperämaan toukokuun alusta lähtien. Lihavalmisteiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa.

Vaatimukset eivät koske valmistuotteita

Tallink Siljan ravintoloissa lihan alkuperää ryhdyttiin ilmoittamaan kylteillä asetuksen mukaan toukokuussa.

– Ennen toukokuuta ruuan alkuperästä on kerrottu tarpeen mukaan ruokalistoissa, tai sitten asiasta on voinut halutessaan kysyä keittiöpäälliköltä tai muulta ravintolahenkilökunnalta, Nöjd sanoo.

Vaatimukset eivät tällä hetkellä koske valmistuotteita, kuten kypsiä naudanjauhelihapihvejä tai marinoituja broilerin rintafileitä.

Nöjdin mukaan Tallink Silja pyrkii tarvittaessa ilmoittamaan myös valmistuotteiden alkuperän, varsinkin, jos asiakas haluaa sen tietää.

– Esimerkiksi kiinalaiset kanavartaat olivat juuri tällainen valmistuote, joiden alkuperämaa oli haluttu ilmoittaa.