Ei älypuhelimia eikä harrastuksia – ja lomamatkoista saa vain haaveilla. Tällaista voi karuimmillaan olla köyhien perheiden lasten arki Suomessa.
Pelastakaa Lapset ry kysyi yli tuhannelta 12–17-vuotiaalta perheidensä jaksamisesta ja toimeentulotilanteesta. Nuorten huoli oli kyselyn mukaan suurta matalatuloisissa perheissä, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia.
– Lapset havainnoivat tilannetta tarkasti ja kantavat huolta myös vanhemman jaksamisesta. Myös korona-ajalla on ollut vaikutusta; on pohdittu, miten pärjätään ja riittääkö rahat, Sarkia kommentoi.
Muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan noin 120 000 lasta elää vähävaraisissa perheissä. Sarkia arvioi, että korona-aika on saattanut pahentaa tilannetta entisestään.
– Vähävaraisten perheiden määrä kolminkertaistui 1990-luvulla. Viime vuodet on pysytty tietyllä tasolla. On huolestuttavaa, että tasoa ei olla saatu laskemaan. Ei olla kyetty tekemään jämäköitä tekoja, Sarkia jatkaa.
Osa vähävaraisista nuorista voi Sarkian arvion mukaan pärjätä hyvinkin, mutta Sarkia muistuttaa, että yleisellä tasolla köyhyydellä on vakavia vaikutuksia hyvinvointiin ja kehitykseen.
– Kateus ja syyllisyys ovat raskaita asioita, niiden kantaminen on hyvin kuormittavaa.
Lasten synttärirahat elämiseen
Vähävaraisissa perheissä on työttömiä mutta myös töissä käyviä.
