Sydänlihastulehdus on salakavala tauti – kardiologi kertoo, miten vältät vaaran
12:23Kilpajuoksija Karoliina Kujanpää kertoo videolla, miten hän sairastui sydänlihastulehdukseen. Studiohaastattelussa kardiologian erikoislääkäri kertoo myös, mitä tavistreenaajan pitää varoa.
Kipeänä ei kannata lähteä treenaamaan, sillä raskaasta urheilusta voi oireisena tulla sydänlihastulehdus.
Pikajuoksija Karoliina Kujanpää joutui laittamaan uransa tauolle sydänlihastulehduksen takia. Kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen kertoi Huomenta Suomessa, miten tavistreenaaja parhaiten voisi välttää kyseisen terveysongelman.
Useimmiten sydänlihastulehdukseen sairastutaan tavallisen hengitysteiden infektion yhteydessä, kertoo Terveyskirjasto. Terveyskirjaston mukaan monet flunssaoireita aiheuttavat virukset voivat myös tulehduttaa sydänlihaksen ainakin ohimenevästi.
Paavonen kertoo, että yleisimmin sydänlihastulehduksen syynä on esimerkiksi ylähengitystieinfektio ja siitä seuraava epätarkoituksenmukainen kehon puolustusreaktio, joka kohdistuu sydänlihassoluihin ja sydänlihakseen.
Terveyskirjasto kertoo, että sydänlihastulehduksen oireiden vaikeusaste vaihtelee suuresti. Tavallisimmin sen oireena on rintakipu, joka tyypillisimmin esiintyy vasemmalla kyljessä maatessa ja etukumarassa asennossa istuessa. Vakavampia oireita ovat hengenahdistus, rytmihäiriöt ja joskus sydämen vajaatoiminta. Salakavala tauti voi olla myös oireeton.
Nuorilla ihmisillä aktiivisempi immuunipuolustus ja kenties elämäntapa
Ennen koronapandemiaa sydänlihastulehdukseen sairastuivat yleisimmin 20–40-vuotiaat miehet. Paavosen mukaan korona muutti tilannetta hieman niin, että miehiä on sen myötä sairastuneissa vain hiukan enemmän.
– Suurin tekijä on, että nuorilla ihmisillä immuunipuolustus on sen verran aktiivinen, että se altistaa heitä tällaiselle ja varmasti he ovat myös fyysisesti aktiivisempia kuin vanhemmat ihmiset, Paavonen sanoo.
Sairaana ei kannata urheilla, jos haluaa välttää sydänlihastulehduksen riskin. Varoa kannattaa, jos päällä on mitään vatsataudin tai ylähengitystieinfektion oireita.
Paavonen kertoo itsekin varovansa raskaampaa urheilua kipeänä. Hän muistuttaa, että treeni menee silloin todennäköisemmin hukkaan kuin hyödyttää.
– Ei puolikuntoisena harjoittelusta ole myöskään hyötyä tavoitteiden kannalta, hän sanoo.
Siitä, miten kauan pitäisi pysyä poissa treenin parista, kun flunssa, korona tai influenssa iskee, ei lääkärikunnalla ole yksiselitteistä mielipidettä.
– Oma mielipiteeni on hyvin konservatiivinen. Suosittelen, että pitäisi olla päivä parikin niin, ettei ole enää yleisoireita tai ylipäätään oireita, Paavonen sanoo.
Tämän jälkeen tulisi harjoittelun pariin palata varovaisen nousujohteisesti.
Kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.MTV
Koronarokotteesta vain hyvin harvoin sydänlihastulehdus
Paavonen kertoo, että jokunen aika sitten koronapandemian ollessa pahimmillaan saattoi hänen vastaanotollaan yli puolella olla jotain koronarokotteeseen tai sairastettuun koronainfektioon liittyvää asiaa.
Paavosen oman karkean arvion mukaan koronarokotteen kohdalla yksi sadasta tuhannesta saa sydänlihastulehduksen. Muista virustulehduksista, kuten adenoviruksista, karkeasti kymmenen sadasta tuhannesta saa sen ja koronan kohdalla karkea arvio on sata.
Rokotteesta sydänlihastulehduksen saa kardiologin mukaan siis hyvin harvoin, mutta itse koronasta aikaisempaa useampi.
Paavonen kertoo, että useimmiten sydänlihastulehdus paranee levolla ja oireenmukaisella hoidolla, kuten tulehduskipulääkkeellä.
– Pieni osa sydänlihastulehduksista on sellaisia, joiden aiheuttajat ovat jotain ihan muuta kuin näitä tavanomaisia virustulehduksia, hän sanoo.
Näihin saattaa liittyä esimerkiksi sydämen pumppausvajausta, pahanalaatuisia rytmihäiriöitä tai jopa sitä, että verenkierron tilan vuoksi pitää hakeutua sairaalahoitoon.
– Nämä ovat niitä pahanlaatuisia ja ne voivat päättyä jopa huonosti, mutta useimmiten ennuste on hyvä, hän sanoo.
Diagnosointi ei aina ole helppoa
Sydänlihastulehduksen diagnosointi voi joskus olla haastavaa.
– Kaikki rintakipu ei ole sydänlihastulehdusta, sanoo Paavonen.
Myös Terveyskirjasto kertoo, että sydänlihastulehduksen diagnoosi jää usein epävarmaksi, koska EKG-muutoksia ei aina ole eikä verikokeissakaan ole kuin lieviä tulehdusmuutoksia.
