Tänään on julkaistu Suomen ensimmäiset euroaikaiset postimerkit. Vuoden 2002 merkeissä säilyvät kansalliset tunnukset ja niissä korostetaan suomalaisuutta.
Suomi siirtyy euroaikaan myös postimerkeissä ensi vuoden alusta, kun markkamerkkien myynti loppuu. Posti tuo markkinoille kaikkiaan 39 erilaista euromerkkiä, jotka lanseerataan ilmoille pitkin vuotta.
Postimerkkikeskuksen johtajan Markku Penttisen mukaan vanhoja, jo hankittuja markkamääräisiä merkkejä ei ole kuitenkaan syytä hävittää, vaikka posti ei ostakaan niitä asiakkailta takaisin. Markkamerkit käyvät maksuna vielä kymmenen vuotta eteenpäin, vain niiden myynti toimipisteistä lopetetaan.
Jo uudenvuodenpäivänä ilmestyy yksitoista erilaista postimerkkiä viiden sentin eli 30 pennin lemmikkimerkistä viiden euron eli vajaan kolmenkympin leijonamerkkiin. Maaliskuussa ilmestyvät mm. pääsiäismerkki ja Vanha Rauma -merkki sekä huhtikuussa Suomenlahden ympäristöä kuvaava merkki.
Seuraavat euromerkkien julkaisupäivät ovat 3.5., 9.10. sekä 1.11. 2002. Postimerkit säilyvät euroaikanakin kansallisina. Suomessa voi siis jatkossakin lähettää postia vain suomalaisilla postimerkeillä.
Suomalaisuus vahvasti esillä
Uusissa euromerkeissä korostetaan vahvasti suomalaisuutta. Kuvansa postimerkkiin saavat mm. kansallissymbolit Suomen lippu ja joutsen, Eila Hiltusen Sibelius-monumentti ja suurmies Elias Lönnrot. Niin ikään yleisön kannattamat ikiaiheet, luonto kukkasineen, eläimineen sekä esimerkiksi taide- ja juhla-aikojen aiheet saavat sijansa myös euromerkeissä.
-Vahva kansallissymboliikka uuden ajan merkeissä on perua perinteisistä postimerkkiaiheista. Toisaalta, kun nyt jätetään hyvästit markkamerkeille, kansallisaiheita halutaan erityisesti korostaa, Penttinen sanoo.
Uusia postimerkkejä on ollut suunnittelemassa joukko suomalaisia eturivin graafikoita ja taiteilijoita. Liehuvan Suomen lipun sekä Sibelius-monumentin merkit suunnitellut Päivi Vainionpää haki innoituksensa vapauden merkityksestä ja Leijona-merkin suunnittelija puolestaan modernismista.