Turvallisuuspolitiikan asiantuntija uskoo Suomen toimivan vastuullisesti jalkaväkimiinojen kanssa.
Suomi tulee saamaan enemmän ymmärrystä kuin vastustusta muilta mailta Ottawan sopimuksesta irtautumisesta, arvioi turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Kyseessä on kansallinen päätös.
Hallitus ilmoitti tiistaina käynnistävänsä valmistelut jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi. Sopimuksessa on puolen vuoden irtisanomisaika.
Sopimuksesta irtautumisen myötä Suomi ottaisi takaisin käyttöön jalkaväkimiinat, joista luovuttiin vuonna 2012 presidentti Tarja Halosen kauden aikana.
Lue myös: Tällainen on jalkaväkimiina ja näin se toimii
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja Puolustusvoimien entisen komentajan, nykyisen kansanedustaja Jarmo Lindbergin (kok.) mukaan Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä.
Lue lisää: Puolustusvoimien ex-komentaja: "Viitteitä, että Venäjä käyttää massamaisesti jalkaväkeä"
Vanhasen mukaan sopimuksesta irtautumisen taustalla on nimenomaan uhkakuvien muuttuminen.
– Tarkoituksena on Suomen maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen nostaa sotilaallista pidäkettä.
Ottawan sopimukseen on ratifioinut yhteensä 165 valtiota. Sopimus luotiin vähentämään jalkaväkimiinojen aiheuttamia siviilivahinkoja.
Esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinassa arvioitiin olevan vielä vuonna 2020, eli 24 vuotta sodan päättymisen jälkeen, liki 80 000 miinaa ja räjähtämätöntä ammusta maastossa.
Vanhanen kuvailee olevan valitettavaa, että kansainvälisissä sopimuksissa joudutaan ottamaan takapakkia maailmanpoliittisen kehityksen vuoksi.
– Uskon, että Suomi pyrkii tässäkin asiassa toimimaan vastuullisesti.
Hallitus ilmoitti myös lisäävänsä kolme miljardia puolustusmenoihin. Vanhanen kuvailee päätöksen olleen odotettu.