Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen määrä on kolminkertaistunut vuoden takaisesta. Myös sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää sekä sukupuoli-identiteettiin kohdistuvia rikosepäilyjä on entistä enemmän.
Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkittu jälleen viharikosten määriä Suomessa.
Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuutta koskevasta vuosiraportista selviää, että vuonna 2019 poliisin tietoon tuli hieman vähemmän viharikosepäilyjä kuin vuonna 2018. Raportin mukaan viime vuonna kirjattiin kaikkiaan 899 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.
Tutkimuksessa viharikokset luokiteltiin eri motiivien kautta. Kuten aiempinakin vuosina, myös vuoden 2019 viharikosilmoituksista suurin osa sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Tällaisia ilmoituksia kirjattiin yhteensä 650 kappaletta, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli pahoinpitely.
Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista yhdeksässä prosentissa asianomistajana oli romanitaustainen henkilö ja yleisin rikoslaji syrjintärikos.
Sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää yhä enemmän
Viime vuosina muun muassa internetissä tapahtuva nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen ovat lisääntyneet ja tulleet näkyviksi ilmiöiksi.
– Vaikka poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden valossa viharikosten yleisin rikoslaji on yhä pahoinpitely, tilastoissa näkyy sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirintätapausten määrän kasvu vuoteen 2018 verrattuna. Yleisimmin nämä rikosilmoitukset koskevat kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia, Poliisiammattikorkeakoulun raportissa kerrotaan.