Uutisoimme aikaisemmin Kuhmossa viikonloppuna ilmenneestä tapauksesta, jossa metsästäjä oli ampunut hirvimetsällä aseella 6–8 suden laumaa kohti.
Tilanteessa metsästäjä oli havainnut susien hyökänneen metsästyskoiran kimppuun. Lauma ei ollut reagoinut metsästäjän varoituslaukaukseen, minkä jälkeen metsästäjä päätti ampua luodin laumaan.
Yksi susista sai luodista osuman ja kuoli. Myös susien raatelemaksi joutunut jämtlanninpystykorva kuoli saamiinsa vammoihin.
Susi on Suomessa rauhoitettu eläin. Suden ampumiseen on myönnetty vahinkoehtoisia poikkeuslupia, jos edellytykset siihen täyttyvät. Kannanpidollisia poikkeuslupia ei ole viime vuosina myönnetty.
Viranomaiset tutkivat tapausta tällä hetkellä törkeänä metsästysrikoksena.
Riistakeskus: Kainuun alue riski koiralle
Suden ampuneen metsästäjän, Aatu Kähkösen avovaimo Minttu Happo kertoi MTV Uutisten haastattelussa olevansa huolestunut Kuhmon susitilanteesta.
Hänen omien sanojensa mukaan tilanne johtaa siihen, että metsästäjät eivät uskalla laskea koiriaan enää vapaaksi metsälle.
– Kun tilanne on tämä, ei kukaan uskalla tulla metsästämään. Minä en susivihaa tunne, mutta, kun susi ei pelkää, niin tilanne on tämä, Happo kertoo.
Riistakeskuksen suunnittelija Jaakko Alalantela kertoo, että Kainuun seutu on riskialuetta koirametsästykselle.
– Koiravahingot painottuvat Kainuun alueelle. Tietysti se on aina koiralle riski. Jokainen kuitenkin punnitsee itse, ottaako riskin. Alalantela kertoo.
Alalantelan mukaan oman haasteen susien havaitsemiseen syksyisin tuo sula maa, joka tekee eläimen liikkeiden arvioinnista hankalampaa kuin talvella.
Hänen mukaansa tällaisilla alueella syksyisin pitää kiinnittää erityishuomiota siihen, missä oma metsästyskoira liikkuu.
– Jos koiraa käytetään tällaisella alueella, tulisi sen olla erityisen valvottua. Tulee pyrkiä olemaan mahdollisimman lähellä koiraa sen työskennellessä. Riskiä ei voi poistaa, mutta sitä voi pienentää.
Kainuun alue tunnetaan isoista laumoistaan
Luonnonvarakeskus kerää vuosittain Suomen susikannasta kanta-arviota, joilla voidaan määrittää suhteellisen tarkasti eläinten alueellinen kanta ja DNA-näytteistä pystytään jopa tunnistamaan sudet yksilöllisesti.
Arvio kerätään DNA-näytteiden lisäksi muun muassa susihavaintojen sekä tutkimustietojen avulla.
Luonnonvarakeskuksen maaliskuun susikanta-arvion perusteella Kainuun alueella on 10 susireviiriä, joista viisi on paikannettu tarkemmin Kuhmon alueelle.
Syksyllä kanta on kuitenkin aina isompi, sillä susille syntyy pennut huhti-toukokuussa ja uusia laumoja ja pareja muodostuu. Talven kuolleisuus tuo oman verotuksensa kantaan.
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Sirpa Thessler kommentoi, että Kuhmo ja koko Kainuu tunnetaan huomattavan isoista susilaumoista.
– Kainuussa on ollut pitkään susia. Siellä oli maaliskuussa laumoja, joihin kuuluu jopa 7–8 yksilöä. Kyllä siellä Kuhmossa niitä perhelaumoja on useampia, Thessler kertoo.
Thessler kertoo, että koko Suomen susikanta on ollut kasvussa muutaman viime vuoden.
– Nyt ollaan muutamaan vuoteen korkeimmalla tasolla. Maaliskuussa maassa oli 46 reviiriä ja on arvioitu, että 90 prosentin todennäköisyydellä tämän vuoden marraskuussa se on 57–71 reviiriä.
Katso MTV Uutiset Liven lähetys aiheesta yläpuolelta.
Korjattu juttua kello 10.26 Aapo Kähkösen etunimi Aatuksi sekä hänen puolisonsa vaimosta avopuolisoksi.