Suomalaiset ja japanilaiset kuvataan usein kansoina, joilla on paljon yhteistä. Onko asia todella näin? Seppo Kimanen paneutuu aiheeseen Studio55.fissä.
Seppo Kimanen haluaa tehdä alkuun selväksi, ettei hän ole japanologi. Tuttu maa Japani sellotaiteilijalle kuitenkin on. Hän on naimisissa japanilaisen Yoshiko Arain.kanssa, ja hän on myös asunut nousevan auringon maassa.
Jos asiaa katsotaan Japanista käsin, Suomi on maalle lähin EU-valtio. Myös Finnair tiedostaa asian: Japaniin tarjolla nykyään 20 suoraa lentoa viikoittain.
− Suurin osa japanilaisista jatkaa matkaa johonkin muuhun Euroopan kohteeseen, mutta moni pysähtyy meno- tai paluumatkalla pariksi päiväksi Helsinkiin. Turismi on kasvanut kumminkin päin räjähdysmäisesti verrattuna 30 vuoden takaiseen tilanteeseen, Kimanen toteaa.
Lentoyhteydet pelaavat, mutta entä itse ihmiset? Seppo Kimanen ei innostu näkemyksestä, jonka mukaan suomalaisilla on jollain tapaa erityinen suhde Japaniin.
− Yksilötasolla luulen, että suomalainen ja japanilainen löytävät toisensa hyvin, mutta yhteiskunnat ovat täysin erilaisia. Japanilainen on hyvin sidoksissa yhteisöön missä hän elää ja asuu sekä tuhansia vuosia vanhaan kulttuuriin. Emme voi täysin ymmärtää sitä.
Estetiikka yhdistää
Sukulaissieluiksi japanilaisia ja suomalaisia ei siis ole syytä leimata. Maidemme väliltä löytyy kuitenkin tiettyjä yhtäläisyyksiä, joiden vuoksi vieras maa ja sen ihmiset saattavat tuntua näennäisesti tutuilta.
