Keskustelu elintarvikkeiden turvallisuusriskeistä jatkuu kuumana. Monissa EU-maissa kuluttajien luottamus ruokaketjun toimivuuteen on romahtanut ja mielikuvat ruoan turvallisuudesta ovat joutuneet melkoiseen myllerrykseen. Pelko siitä, että tietämättämme joudumme erilaisten eläinperäisten tautien uhreiksi lisääntyy. Pelolla ja todellisten riskien välillä ei aina ole suoraa yhteyttä, sillä kuluttajat eivät useinkaan tiedä mitä kaikkea koko ruokaketju tekee ruoan turvallisuuden eteen, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Lea Lastikka sanoi avatessaan Elintarvketeollisuusliiton (ETL) järjestämän ruoan turvallisuusseminaarin keskiviikkona 25.4.
Elintarvikkeiden turvallisuusimago kuluttajan silmissä ratkaisee nykyisin jo monta valintatilannetta ruokakaupan hyllyjen välissä. Siksi suomalaiset elintarvikeyritykset kuuntelevat kuluttajaa yhä tiiviimmin trendimakujen ja -pakkausten lisäksi myös ruuan eettisyyttä, terveellisyyttä ja alkuperää koskevissa kysymyksissä. Laatua ei enää ole vain hygienia, vaan myös raaka-aineet, työtavat, ekotase ja katkeamaton kylmäketju. Toisaalta sataprosenttisen turvallista ruokaa ei ole eikä tule, seminaarissa todettiin.
Piittaamattomuudesta johtuviin skandaaleihin ei kuitenkaan ole varaa, seminaarissa korostettiin. Lea Lastikan mukaan suomalaiselle ruokaketjulle turvallisuuskysymykset ovat aina olleet kaikki kaikessa. - Teollisuuden on asetettava itselleen sellaiset laatuvaatimukset, että mielikuva turvallisesta ja laadukkaasta elintarvikkeesta säilyy, Lastikka sanoi.
Elintarvikevalvonnassa mukana monta tahoa
Johtaja Merja Leino Atriasta vakuutti, ettei ole kuluttajan vaan valmistajan asia miettiä, onko jokin tuote turvallinen. - Jos tuote ei ole turvallinen, se ei kuulu kaupan hyllylle, Leino summasi. Esimerkiksi pilaantumisen havaitsemiseksi kehitetään indikaattoreita, jotka kertoisivat jo pakkauksen päällä, onko tuotetta säilytetty oikeassa lämpötilassa ja onko se syömäkelpoinen.
Elintarviketeollisuus ja kauppa pyrkivät molemmat saamaan markkinoille elintarvikkeita, joiden myyntiaika olisi mahdollisimman pitkä. Elintarvikkeen säilyminen ei kuitenkaan ole neuvottelukysymys, vaan biologinen fakta. Myyntiajan määrittäminen aiheuttaa joskus skismaa myös elintarvikeyrityksen markkinoinnin ja hygieniaosaston välillä, mutta tuotteen säilyvyys ratkaisee.
Valion kehitysjohtaja Matti Harju nosti esiin jopa liiallisen hygienian mahdollisuuden. Hän pohti, tuleeko bakteerien valikoivasta lisäämisestä tulevaisuudessa käytäntö, kun liian hygienian on todettu esimerkiksi lisäävän pikkulasten allergioita. - Turvallisuuden käsitys saattaa pirstaloitua ainakin viranomais-, luomu-, ja gmo-vapaaksi turvallisuudeksi. Valiolta on toivottu pastöroimatontakin luomumaitoa, mutta sen myyntiä eivät viranomaiset salli, Harju kertoi.
Elintarviketeollisuuden omavalvonnan ja kotimaan viranomaisten lisäksi tuotantoamme valvovat myös EU -viranomaiset. EU-tarkastajia on parhaillaankin maassamme katsastamassa elintarvikkeita valmistavia tuotantolaitoksia. Suurimmaksi riskiksi elintarvikkeelle saattaa kuitenkin muodostua kuluttajan liian lämmin jääkaappi!
(Finfood / MTV3 Internet / STT)