Keho huusi alkukeväästä punaisella. Anton Nykänen mietti jo, ettei hän penkkipunnerruksen MM-kisoihin menisi. Pitkän levon ja sitä seuranneen tiukan viimeistelyn jälkeen suomalainen nousi kuitenkin elämänsä kuntoon ja voitti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden maailmanennätyksellä.
Kuukaudet kävivät helmi-maaliskuuta. Voimanostaja ja penkkipunnertaja Anton Nykänen, 22, tunsi, että nyt ollaan ylikunnon partaalla. Hän oli treenannut pitkään kovaa ja stressannut kisoista, reilut puoli vuotta oli tuntunut raskaalle.
Dopingvalvonnan alaisena kilpaileva nuori mies oli tammikuun lopussa vielä tehnyt Tammisaaren SM-kisoissa klassiseen penkkiin 83-kiloisten avoimen sarjan Suomen ennätyksen 205,5 kilolla sekä oman ennätyksensä kyykkyyn 257,5 kilolla. Maasta nousi 265 kiloa. Nykänen koki saaneensa kehostaan kaiken irti.
Sitten vastassa näkyi seinä.
– Treenit menivät helmi-maaliskuun osalta ihan hukkaan. Jouduin pitämään huhtikuussa kahden–kolmen viikon totaalilevon, että en treenannut yhtään, Nykänen kertaa.
Lue myös: Yllättävä jjippo voi mullistaa penkkipunnerruksesi? "Kehonrakennuksen kummisetä" saa vastauksen Suomesta
Suonenjoen mies ei ajatellut, että hän juhlisi seuraavassa kuussa klassisessa penkkipunnerruksessa alle 23-vuotiaiden MM-kultaa – nuorten 83 kilon sarjan ME:llä.
– Mietin ja monille siitä sanoinkin, että jätän tänä vuonna MM-kisoissa käymättä, enkä mieti tai stressaa kisoja.
– Jos MM:t olisivat olleet vähänkin kauempana kuin Norjassa, olisi ollut ihan varma, että olisin jättänyt välistä. Sen verran raskasta oli alkuvuonna.
Ystävä sai pään käännettyä
Voimailupodcastia pitävän Ville-ystävän puheet saivat Nykäsen onneksi toisiin ajatuksiin. Mies muistutteli, että levon jälkeen keho on palautunut ja vanhat voimat saa kyllä "herätettyä".
– Vaikka nyt ei ole kulkenut, monta viikkoa ehtii kuitenkin fiksusti treenaamaan.
Nykäsellä oli malttia tehdä fiksu ratkaisu ja levätä. Kun ei kulje, moni urheilija alkaa herkästi puskea vielä kovempaa, painaa väkisin lisää kaasua, vaikka oikea ratkaisu olisi usein höllätä.
Maltti on paikoin kultaisinta valuuttaa myös silloin kun kulkee. Nykänen on esimerkiksi rikkonut takavuosina kyynärpäänsä, kun hän oli innostunut leuanvedosta ja veti hurjalla tarmolla kolmen päivän aikana noin 3 000 leukaa. Hänestä tuli tämän jälkeen leuanvetäjän sijaan voimanostaja ja penkkipunnertaja.
Kovaa treeniä
Kuluneen kevään lepoviikkojen perään Nykänen "jumppaili itsensä kuntoon" kolmessa viikossa. Sen jälkeen mies aloitti niin sanotun kisapiikkauksen.
– Kyllä siinä oli aika paljon kovia treenejä. Minulla on penkki yleensä neljä kertaa viikossa, ja nyt oli sama, neljä suhteellisen kovaa treeniä.
Siinä missä kyykkyä on Nykäsen treeniohjelmassa tavallisesti kahdesta kolmeen kertaan viikossa ja maastavetoa kahdesti viikossa, nyt kumpikin väheni penkin ehdoilla yhteen kertaan.
– Kävi niin, että sieltä löytyi uusia kiloja aika reippaasti heti sen levon jälkeen.
Ruotsalainen arkkivihollinen
Toukokuussa koittivat MM-kisat Norjan Drammenissa. Nykänen tiesi, että vastaan asettuisi tuttu ruotsalainen arkkivihollinen Emil Lundgren.
Vuosi sitten kaksikko kilvoitteli maailmanmestaruudesta 74-kiloisten painoluokassa Yhdysvaltain Austinissa. Kultaa juhli 192,5 kiloa penkannut Lundgren, Nykänen saavutti hopeaa 180 kilolla.
– Silloin olin paljon, paljon itsevarmempi, että menen sinne ja voitan. Olin viime vuonna jopa ylimielisen itsevarma. En ehkä osannut arvostaa niin paljon, miten vahva Emil oli.
Lue myös: Euroopan ennätys: Joni Tajakka tykitti valtavan penkkisuorituksen
Nuoret miehet kohtasivat jälleen maanantaina, tällä kertaa 83-kiloisten MM-penkissä. Nykänen ei ollut tällä kertaa lainkaan niin itsevarma. Taustalla painoivat sekä alkuvuoden vaikeudet että Lundgrenin tekemiset.
– Olin tietoinen siitä, että Emil oli tosi kovassa iskussa noihin kisoihin. Olin nähnyt koko ajan hänen laittamiaan videoita, että hänellä on helvetin kova kunto.
"Ei sitä pysty vieläkään sanoin kuvailemaan"
Nykänen oli varautunut siihen, että Lundgren aloittaisi MM-kisoissa suurella aloituspainolla ja pyrkisi saamaan kärkipaikan heti itselleen. Näin ruotsalainen tekikin.
Mutta suomalainen vastasi.
Lundgren avasi 192,5 kilolla, Nykänen 195 kilolla. Toisissa nostoissa ruotsalaisella oli 202,5 kiloa, suomalaisella 205 kiloa. Puhdasta peliä kummaltakin.
Sitten oli viimeisten nostojen aika.
Lundgrenille ladottiin tankoon uudet nuorten maailmanennätysraudat, ja ne nousivat. 211 kiloa.
Nykäsellä oli ulkoapäin arvioiden kova paikka. Hän ei ollut sentään odottanut, että Lundgren tekisi noin tujun tuloksen.
– Minulla ei kuitenkaan ilme värähtänytkään. Tiesin, että kyllä minäkin ME:n saan, jos hän käy sen ekana ottamassa. Ei se ole kuin puoli kiloa enemmän. Uskoin, että minä olen vahvempi sinä päivänä.
Nykänen oli "heittämällä" elämänsä kunnossa.
– Toisen noston jälkeen huusinkin lavalla maajoukkuehuoltaja Mats Finnelle, että ihan sama, mitä laitat. Tarkoitin sitä, että ihan sama, mitä laittaa viimeiseen, me otetaan enemmän ja se tulee pakolla ylös.
Toinen nosto oli Nykäsen sanoin liikkunut kuin ilmaa.
– Siinä olisi ollut joku kymmenen kiloja varoja ainakin.
211,5 kiloa nousi komeasti suorille käsille. Syntyi uusi 83-kiloisten nuorten maailmanennätys ja miesten Suomen ennätys. Suomalaisen uran paras koheni kuudella kilolla.
– Kun olin saanut sen noston ylös, se meni tuomariäänillä läpi eikä sitä hylätty jälkeenpäin, kyllä se oli aika helvetillinen helpotus ja ihan älyttömän hyvä fiilis. Niin kauan olin koettanut maailmanmestaruutta voittaa. Siihen kylkeen vielä maailmanennätys. Ei sitä pysty vieläkään sanoin kuvailemaan, kuinka helvetin hyvälle se tuntuu, että on maailmanmestari, Nykänen tunnelmoi.
Hänestä tuli myös kaikkien painoluokkien pisteytyksessä MM-kisojen paras nuorten sarjojen nostaja.
Kasvuvaraa
On helppo ynnätä, että Nykäsellä on potentiaalia nostaa nuorten ME:tä useillakin kiloilla. Hän arvioi, että jos olisi pitänyt joutua äärimmilleen venymään, 215 kiloa olisi tullut jo MM-kisoissa.
Voimavalmennusta urheilemisensa rinnalla tekevä suomalainen hamuaakin ME:hen vielä reippaasti kohennusta. Hänellä on aikaa kilpailla nuorten sarjassa vielä ensi vuonna.
Nykyiseen painoluokkaan on yhä kasvuvaraa. Nykänen kertoo, ettei ole painanut kotona puntarilla kuin 81,5–82 kiloa.
Painoluokan vaihdos on selkeästi ollut oikea ratkaisu. Urheilija sanoo, että se todellakin kannatti.
– Paino pyrki aiemmin lähemmäs kahdeksaakymmentä ja jouduin aina pudottamaan jostain 80:stä 74-kiloisten sarjaan. Painonvedätys alkoi ehkä vähän syömään tulostasoa ja hyvinvointia, kun jouduin myös olemaan tosi pienissä rasvoissa.
Syyskuun tavoitteena nuorella miehellä on voittaa penkissä Euroopan mestaruus. Sellainen on hänen plakkarissaan jo vuodelta 2023.
Kyykky ja maastavetokaan eivät putoa ohjelmasta, vaan Nykänen mielii menestyä voimanostossakin kansainvälisesti.