Eurooppalaisten maiden puolustusvoimat on organisoitu ja varustettu sillä olettamuksella, että sodankäynnissä ilmaherruus saavutetaan nopeasti.
Pääosa eurooppalaisten Nato-maiden ilmavoimista ei kuitenkaan ole sellaisessa kunnossa, että ne helposti saavuttaisivat Venäjää vastaan käydyssä sodassa ilmaherruuden, varoittaa brittiläisen RUSI:n (Royal United Services Institute) tutkija sekä Norjan ilmavoimien akatemian professori Justin Bronk RUSI:n tuoreessa raportissa.
Bronk painottaa, että Venäjä pysyy näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana Euroopan vihollisena, ja todennäköisesti pyrkii kasvattamaan asevoimiensa suorituskykyä Ukrainan sodan päättymisen jälkeen.
Tässä työssään se saa todennäköisesti apua Kiinalta, mikä kasvattaisi keskipitkällä aikavälillä Venäjän uhkaa merkittävästi.
Samaan aikaan Yhdysvaltain huomio ja sotilaalliset resurssit keskittyvät aiempaa enemmän Kiinan uhan torjumiseen.
Bronk listaa raportissaan kolme merkittävää ilmavoimien kehityskohdetta.
