Sotatieteilijä peräänkuuluttaa Eurooppaa parantamaan ilmaherruuttaan Venäjää vastaan – "Ruotsi ja Suomi tarjoavat esimerkin ilmavoimista"

– Ruotsi ja Suomi tarjoavat esimerkin ilmavoimista, jotka ovat paljon vähemmän haavoittuvia kuin monien Nato-maiden joukot. Kaikkia maiden varusteista tai toimintatavoista ei voi universaalisti soveltaa, mutta paljon oppimista kyllä olisi, Gripen-hävittäjien hajautettuun operointiin Ruotsissa taannoin tutustunut Bronk kirjoittaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:14Suomen uusi hävittäjä F-35 lensi Porissa – tältä se näytti.

Toinen tärkeä kehityskohde on ilmavoimien kalusto- ja henkilöstöresurssien suuntaaminen takaisin kotimaan puolustukseen sen sijaan, että niitä käytettäisiin terrorismin vastaisessa taistelussa, kriisinhallinnassa tai muissa vastaavissa tehtävissä.

Kolmas suuri huolenaihe on Bronkin mukaan se, että eurooppalaisilla Nato-mailla ei ole tarpeeksi asiantuntemusta saati aseita laajamittaiseen vihollisen ilmapuolustuksen tukahduttamiseen tai tuhoamiseen.

– Liikuteltavien ilmatorjuntaohjusjärjestelmien tappavuus molemmilla puolilla Ukrainan rintamaa on tärkeä muistutus siitä, miten käy jos ilmapuolustusta ei saada lamautettua, tutkija painottaa.

Ilman tällaista kykyä Nato-maat eivät saavuta ilmaherruutta Venäjää tai edes vähemmän kehittynyttä vastustajaa kuten Irania vastaan taisteltaessa.

Mikäli ilmaherruutta ei saavuteta...

Bronk painottaa, että tehtävään sopivaa aseistusta kyllä on olemassa, esimerkiksi GBU-53/B Stormbreaker -liitopommi, SPEAR 3 -risteilyohjus sekä tutkasignaaliin lukittuva AARGM-ER-ohjus. Ilma-aluksista viidennen sukupolven F-35-hävittäjä olisi hommaan omiaan.

Tarvittava määrä aseistusta sekä koulutusta ja harjoittelua vain tulee sangen kalliiksi. Bronkin mukaan olisi kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että ainakin jotkut Nato-maiden suuremmista ilmavoimista ottaisivat tämän roolin hoitaakseen.

Mikäli Nato-maat siirtyisivät sellaiseen sodankäyntiin, jossa ilmaherruutta ei edes pyritä saavuttamaan, se vaatisi Bronkin mukaan puolustusliiton joukkojen täydellistä uudelleensuunnittelua. Silloin sodankäynti perustuisi suureen määrään tykistöä, panssariajoneuvoja sekä jalkaväkeä.

Bronkin mukaan vaihtoehto tulisi kuitenkin poliittisessa, taloudellisessa ja demografisessa mielessä merkittävästi kalliimmaksi kuin Nato-maiden ilmavoimien kehittäminen.

2:16Ukraina havittelee hävittäjiä – Yhdysvalloilla ja Saksalla nihkeä suhtautuminen.

Lue myös: Tällaisella supervoimiin kykenevällä ohjuksella USA pudotti mysteeripallot – samaisia ohjuksia myös suomalaishornettien siipien alla