War Horse, USA 2011. Ohjaus: Steven Spielberg. Käsikirjoitus: Lee Hall, Richard Curtis. Tuotanto: Kathleen Kennedy, Steven Spielberg. Kuvaus: Janusz Kaminski. Leikkaus: Michael Kahn. Musiikki: John Williams. Pääosissa: Jeremy Irvine, Emily Watson, Peter Mullan. Kesto: 148 min.
Sotahevonen on huikean komea mutta harmittavan hampaaton Hollywood-spektaakkeli.
Steven Spielbergin kuuden Oscarin ehdokaselokuvalle on olemassa selvä kohderyhmä: katsojat, jotka pitävät hevosista niin paljon, että heitä ei häiritse edes Hollywood-elokuvan pateettis-emotionaalinen osoittelevuus. Sotahevonen on häpeämättömän nostalginen seikkailu, niin hyvässä kuin pahassa.
Tintin seikkailut on hädin tuskin lopettanut teatterikierrostaan, kun jo päälle painaa uutta Spielbergiä. Seuraavakin elokuva on jo jälkituotantovaiheessa. Mestari tosin tunnetaan tuotteliaana miehenä, jonka luovalta liukuhihnalta pukkaa hämmästyttävän tasalaatuista tavaraa.
Michael Morpurgon 30 vuoden takaiseen nuortenkirjaan ja siitä 2000-luvulla tehtyyn näytelmään perustuva Sotahevonen ei ole mikään tusinapläjäys. Elokuvana se on modernin ja vauhdikkaan Tintin suoranainen antiteesi. Spielbergin hovikuvaaja Janusz Kaminski hyväilee katsojan silmiä henkeäsalpaavan komeilla panoraamoilla, joiden eeppisyys on seesteistä sukua John Fordin Irlanti-draamojen vihreille laaksoille.
Eletään 1910-lukua. Köyhän perheen poika Albert (Jeremy Irvine) kasvattaa isänsä (Peter Mullan) huutokaupasta ostamasta täysverisestä orista komean ratsun ja työhevosen.
Vuokraviljelijän perheellä ei kuitenkaan ole varaa pitää Joeyksi ristittyä kallista hevosta, vaan se myydään ensimmäiseen maailmansotaan marssivan brittiarmeijan palvelukseen. Poika ja hevonen joutuvat eroon toisistaan.
Joeyn sykähdyttävä vaellus halki rintamalinjojen alkaa. Viisas ori kohtaa seikkailuja ja erilaisia ihmisiä, joita viattoman luontokappaleen kohtalo koskettaa. Myös Albert joutuu ennen pitkää rintamalle, minkä jälkeen jännitetäänkin sitten eläimen ja isännän tunteikasta jälleennäkemistä.