Elintarvikkeiden ympäristömerkkeihin on luvassa muutos.
Ruuan ympäristövaikutuksista halutaan kertoa kuluttajille nykyistä luotettavammin. Tällä hetkellä jokainen yritys laskee ympäristövaikutukset omalla tavallaan.
Luonnonvarakeskus on laatinut yrityksille ohjeistuksen ympäristöjalanjälkien laskentaan. Tavoitteena on, että erilaiset elintarvikkeiden ympäristömerkit olisivat keskenään vertailukelpoisia.
Ruokakaupan tuotteista löytyy monenlaisia ympäristöväittämiä: On hiilijalanjälkilaskelmaa, päästökompensoitua ruokaa, hiilineutraalia tuotetta ja ilmastoystävällisyyttä. Kuluttaja ei kuitenkaan voi tietää, mihin kaikki väitteet ja laskelmat perustuvat.
– Siellä on hyvälaatuisia laskelmia ja ehkä vähän huonolaatuisempia. Olennaista on se, että aiemmat laskelmat eivät ole keskenään vertailukelpoisia ja se ei palvele kuluttajaa kovin pitkälle, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Sama laskukaava kaikille
Luonnonvarakeskus onkin nyt laatinut yrityksille ohjeistuksen ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkien laskentaan.
– Kuluttajat ansaitsevat yhdenmukaista tietoa. Tämmöinen uudentyyppinen laskenta, mikä olisi harmonisoitua eri yritysten välillä, mahdollistaisi kuluttajille paremmat tuotevalinnat, perustelee Katajajuuri.
Valtaosa yrityksistä pitää yhteisiä laskentasääntöjä tervetulleina.
– Kyllä se on hirvittävän hyvä ihan sen takia, että me saataisiin harmonisoidut, yhdenmukaiset tavat laskea asioita silloin, kun puhutaan tuotteiden ympäristövaikutuksista, pohtii S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.
Asiakkaat toivovat lisää tietoa
Asiakkaatkin toivovat tarkempaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista.
– Ympäristöjalanjälki kyllä kiinnostaa, mutta olen vähän skeptinen niitä merkkejä kohtaan. Niitä on vähän kaikenlaisia. Ei aina ehdi tarkistaa, mitä siellä on taustalla vai onko se vain markkinointikikka, miettii Jalmari Sarla.
– Minua kiinnostavat ympäristömerkit. Katselen niitä oman terveyden ja ympäristön vuoksi, toteaa Henriikka Rantala.
– Ympäristötietoiset valinnat ovat lisääntymään päin ja tämä laskentaohjeistus on yksi elementti tuoda todellista tietoa niiden pohjaksi, sanoo Katajajuuri.
– Asiakkaat toivovat ja kysyvät ympäristömerkkejä. Tuotteiden vertailu voi olla hankalaa, jos niissä ei ole minkäänlaisia merkintöjä, tietää Elomaa.
Laskelmien tekeminen maksaa
Yrityksille tuotteiden ympäristöjalanjälkien laskeminen tietää lisäkuluja. Kustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.
– Kyllä se jonkin verran maksaa, kun laskelmia tehdään, mutta toisaalta laskelmien harmonisointi tarkoittaa, että niistä tulee tehokkaampia. Se yksittäinen kustannus yhden laskelman osalta voi mennä jopa alaspäinkin, arvioi Elomaa.
Jatkossa viherväittämät on todistettava
Valmisteilla oleva EU-direktiivi vaatii, että jatkossa viherväittämät on pystyttävä todistamaan.
– Tuleva sääntely ohjaa siihen suuntaan, että ympäristömerkkejä tulee enemmän ihan sen takia, että vihreiden väittämien tekeminen tulee haastavammaksi, jos taustalla ei ole laskelmia ja tutkittua tietoa, uskoo Elomaa.
Toistaiseksi läheskään kaikissa elintarvikkeissa ei ole ympäristömerkintöjä, mutta niiden arvioidaan yleistyvän.