Ruotsin kuningatar Silvia siloittelee isänsä natsimenneisyyttä

Kuningatar korostaa, että hänen isänsä ei ollut sotilas.

- Isäni ei ollut poliittisesti aktiivinen, hän ei ollut sotilas. Hänellä oli vastuu tehtaan työntekijöistä. Jos asettui vastahankaan, olisi vastustanut koko koneistoa, hän puolustaa.

Isä liittyi puolueeseen Brasiliassa

Kuningattaren isä Walther Sommerlath muutti monien muiden saksalaisten tapaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen Brasiliaan Etelä-Amerikkaan. Saksan poliittiset mullistukset heijastuivat myös sinne, ja kansallissosialismin levittämiseksi natsit perustivat paikallisjärjestöjä ulkomaille.

Vain runsaat kolme prosenttia Brasiliaan muuttaneista saksalaisista liittyi kansallissosialistisen puolueen Brasilian-osastoon. Näin teki kuitenkin Sommerlath vuonna 1934.

- Puolueen jäsenet päättivät järjestön tapahtumista. He organisoivat toimintaa, juhlia ja niin edelleen. Se tarkoittaa, että hän oli järjestössä poliittisesti aktiivinen, perustelee Sao Paolon filosofian ja humanististen tieteiden laitoksen tutkija Ana Maria Dietrich.

Tehdasostot Berliinissä

Vuonna 1938 Walther Sommerlath palasi perheineen Saksaan. Paluumuuttajat otettiin riemuiten vastaan - Saksa oli varustautumassa sotaan. Sommerlath osti tehtaan sen juutalaiselta omistajalta Kreutzbergin kaupunginosassa Berliinissä.

- Hänellä oli sähköalan tehdas. Hän taisi valmistaa sähköjunia lapsille ja hiustenkuivaajia…sellaisia sähkölaitteita. Sitten hänet komennettiin tekemään kaasunaamareiden kalvoja siviileille. Silloin pelättiin kaasuiskuja, Silvia kertoo.

- On väärin sanoa että hän valmisti panssareita. Se ei ole totta. Hän teki naamarikalvoja siviilipuolustukseen.

Tehtaan asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että se ryhtyi Sommerlathin omistuksessa valmistamaan sotatarvikkeita.

- Papereista näkee selvästi, että yritys oli erikoistunut ilmatorjuntaan. Päätuotteita olivat ennen kaikkea ajoneuvot, optiikka, tähtäimet ja muut tuotteet jotka oli varmasti luokiteltu tuohon aikaan erittäin tärkeiksi sotatarvikkeiksi, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun professori Kent Zetterberg.

Katso Kari Lumikeron juttu