Liikunta on lääke tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, eikä sen väkevyyttä saisi ylenkatsoa.
Suomalaisten yleisin syy lääkärikäynnille on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ne ovat myös suurin syy poissaoloille.
Mielenterveyden ongelmien jälkeen ne ovat myös toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle. Kyse on siis hyvin monia koskettava ongelma.
Yli miljoonalla on jokin pitkäaikainen tuki- tai liikuntaelinsairaus, joka rajoittaa toimintakykyä. Euroopassa joka neljännellä aikuisella on tuki- tai liikuntaelinsairaus. Yleisin on nivelrikko.
Lue myös: Paukkuvatko polvesi? Näissä tapauksissa on syytä hakeutua lääkäriin
Liike on lääke
Liikunnalla on valtava rooli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
– Sillä on ihan mielettömän tärkeä rooli, etenkin ihan sieltä lapsesta alkaen, kertoo Tuki- ja liikuntaelinliitto eli Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Kinnunen on ollut mukana Euroopan Kivuntutkimusyhdistyksen työryhmässä, joka julkaisi viime vuonna suositukset, joiden mukaan pitkittyneen kivun tärkein ja ensisijainen hoito on liikunta.
– Luusto tarvitsee iskutyyppistä liikuntaa ja suunnanvaihteluita, Kinnunen kertoo.
On kuitenkin totta, että esimerkiksi nivelrikkoihin vaikuttavat myös geenit ja ikä.
– Ne ovat riskitekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa, Kinnunen toteaa.
Lue myös: Tämä liikuntaharrastus voi ehkäistä polvikipua ja polven nivelrikkoa
"Yleisin terveydenhuollossa kirjattu asia"
Kinnunen arvioi, että suomalaisessa terveydenhuollossa erilaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyä voitaisiin tehostaa.
– On käsittämätöntä, että politiikan ohjelmissa ei löydy tuki- ja liikuntaelinsairauksille omaa pykälää. Se on kuitenkin yleisien terveydenhuollossa kirjattu asia, Kinnunen huomauttaa.
Kunnissa tulisi asukkaille mahdollistaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet, palvelut ja liikuntaneuvonta niin, että matalalla kynnyksellä pääsee liikkumaan vaivattomasti kotiovelta asti.
– Kaikkihan tietävät, että meidän pitäisi liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin, mutta siihen tarvitaan myös tukea, Kinnunen muistuttaa.
Suomen fysioterapeuttiliiton mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet maksavat Suomelle vuosittain miljardeja euroja.
– Puhutaan isosta kansantaloudellisesta asiasta, Kinnunen toteaa.