Parhaimpien suomalaisten ristikkolehtien tehtäviä ratkoo aina niiden ilmestyessä yli 10 000 ihmistä. Ristikon laatija Pekka Joutsi kertoo, miten taitojaan voi kehittää.
– Suomessa on jopa 60–70 ristikkolehteä. Parhaimmat niistä ovat levikiltään yli 10 000 kappaletta. Sesonkiaikaa ovat joulu sekä erityisesti kesä, jolloin kaupoissa myydään ylimääräisiä ristikkolehtiä ja -albumeita, Pekka Joutsi sanoo.
Ristikkoja ratkovat vanhemmat ihmiset, jotka ovat tottuneita niihin ja joilla on aikaa.
– Mutta nykyään koululaisillekin järjestetään omia ratkontakilpailuja. Puoli vuotta ristikkoja harrastanut lapsi saattaa osata ratkoa paremmin kuin vuosikymmenien kokemuksen kerännyt aikuinen. Se on uskomatonta.
Joutsi arvioi, että ristikkonsa palauttaa palkinnon toivossa yksi sadasta ratkojasta.
– Paikalliseen sanomalehteen, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta, tulee viitisensataa vastausta. Mitä vaikeampi ristikko, sitä vähemmän vastauksia lähetetään. Kerran iltapäivälehden huippuvaikeisiin juhannusristikoihin tuli vain 30 vastausta, vaikka lehden levikki oli lähes 400 000 kappaletta.
Virheistä valitetaan heti
Joutsi arvioi, että ristikoiden laadinnalla elää Suomessa täysipäiväisesti 20–30 ihmistä. Hän itse arvostaa laatijoita, jotka käyttävät pitkiä sanoja.
– Ristikosta tulee avarampi, kun sitä ei täytetä vain neli-viisikirjaimisilla sanoilla ja niiden selitysruuduilla. Vaikka tämä vaikeuttaa laatimista, ratkojalle se on palkitsevan kokemuksen ehdoton edellytys.
– Helpoksi tarkoitetussa ristikossa en tavoittele erikoisia vihjeitä. Huippuvaikeissa sen sijaan pitäisi olla melkein aina uusi vihje. Vaikeita ristikoita tekee pieni, mutta sitäkin innokkaampi joukko.
Joutsi käyttää sivun ristikon laadintaan yleensä yhden työpäivän.
– Vaikka monella lehdellä on useampiakin tarkastajia, virheitä pääsee julki. Ne ovat todella kiusallisia, ja niistä valitetaan heti. Joskus kyse on tulkintaeroista: ratkoja luulee olevansa oikeassa, mutta vaihtoehtoja onkin useampia, Joutsi sanoo.
– Kerran ä ja a menivät ruudukossa päällekkäin. Onneksi tarkastaja huomasi tämän ennen julkaisua – aina laatija ei muista vaihtaneensa jotakin sanaa kesken kaiken. Kaikista yleisin virhe on se, että sama sana esiintyy samassa ristikossa kahteen kertaan, Joutsi sanoo.
Haastetta kaipaavista laatijoita
Aloitteleva ratkoja voi mennä vaikka juuri perustetun Ristikkoakatemian kurssille.
– Mutta kyllä ristikoissa voi edetä ilman kurssejakin. Ratkojan pitää haastaa itseään ja testata välillä, olisiko jo kehittynyt helpoista ristikoista vaativampiin. Eikä pidä heti antaa periksi: vaikka aluksi tuntuu siltä, ettei ymmärrä mitään, asian voi jättää muhimaan ja palata siihen myöhemmin uudelleen. Jos ristikkoa ei silti saa täyteen, sanan voi katsoa ratkaisuista. Pikkuhiljaa sitä kyllä oppii helpottavia niksejä.
– Kun mikään ristikko ei enää tunnu tarpeeksi vaikealta, moni siirtyy laatijaksi. Itse asiassa melkein joka ainoa laatija on tullut alalle tällä tavalla – myös minä, Joutsi sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva
Näin voit elää onnellisena 120-vuotiaaksi!
Aivojumpalla uskomattomia tuloksia – Neljäsluokkalainen oppi vihdoin lukemaan
Testaa näitä aivojumppaliikkeitä – Kehittävät näkemistä ja kuulemista!