Kanalintukantojen kehitys vaihtelee selvästi eri puolilla Suomea.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreiden riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen kannat ovat kesällä 2026 osin tasaantuneet usean vuoden vähenemisen jälkeen. Alueelliset ja lajikohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä.
Metson ja teeren tiheydet ovat valtakunnallisesti lähellä edellisvuoden tasoa ja pitkän aikavälin keskiarvoja. Sen sijaan pyyn ja riekon kannat ovat edelleen laskussa, ja erityisesti riekon tiheys on kaukana keskiarvon alapuolella.
– Riekon tilanne on edelleen huolestuttava sen metsäisemmillä levinneisyysalueilla, todetaan Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Kanalintukantojen kehitys vaihtelee selvästi eri puolilla Suomea. Idässä, Kaakkois-Suomesta Kainuuseen sekä Pohjois-Pohjanmaalla, erityisesti metson kannat ovat kasvaneet. Myös teerellä ja pyyllä on paikoin havaittavissa nousua.
Lännessä, kuten Varsinais-Suomessa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Etelä-Hämeessä, metsäkanalinnut ovat vähentyneet viime vuodesta. Lapissa laskua on tapahtunut metsoa lukuun ottamatta.
Lämmin kevät auttoi poikasia – riskinä varhainen kuoriutuminen
Lämmin kevät ja alkukesä ovat perinteisesti edistäneet kanalintujen poikasten selviytymistä, sillä hyönteisiä on ollut runsaasti ravinnoksi. Toisaalta pesinnän aikaistuminen on voinut johtaa siihen, että poikaset ovat kuoriutuneet ennen ravinnon huippua.
Poikasosuudet olivat metson, teeren ja pyyn osalta koko maassa viime kesän tasolla tai hieman korkeampia, mikä viittaa kohtalaiseen pesimämenestykseen. Riekolla poikasosuus jäi Lapissa ja Kainuussa matalaksi, mutta Pohjois-Pohjanmaalla se oli poikkeuksellisen korkea.
Metsäkanalintujen kannat olivat edellisen kerran alimmillaan vuosina 2016–2017. Sen jälkeen määrät kasvoivat, mutta viime vuosina kehitys on jälleen kääntynyt laskuun. Koko maan tasolla ei vielä ole havaittu selvää useiden lajien yhteistä nousua.
Kesän 2026 tulokset perustuvat 826 riistakolmiolta kerättyihin havaintoihin. Riistakolmiolaskenta on Suomen tärkein metsäkanalintukantojen seurantamenetelmä, ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään muun muassa riistakantojen hoidossa, metsästyksen suunnittelussa ja tutkimuksessa.
