Retkioloissa taudit voivat levitä nopeasti huonon hygienian vuoksi tai yleisten tupien pinnoilta. Metsähallitus ei siivoa autiotupia, vaan niiden siisteydestä huolehtiminen on retkeilijöiden omalla vastuulla.
Vatsataudit eivät ole retkeilyreiteillä harvinaisia.
Retkeilijöiden tautitapaukset liittyvät usein ongelmiin hygieniassa, juomavedessä tai ruoassa, kertoo virkistyskäytön erikoisasiantuntija Airi Kallunki Metsähallituksen luontopalveluista STT:lle.
Uusin esimerkki on Karhunkierroksen vaellusreitiltä: sieltä evakuoitiin maanantaina retkeilijä vatsataudin takia.
Tähän päivään, eli perjantaihin mennessä Metsähallitukselle on ilmoitettu paristakymmenestä seurueesta, joissa kaikissa ainakin yksi jäsen on sairastunut. Sairastumisien aiheuttajaa ei tiedetä.
Karhunkierroksen tartuntatapauksissa on Kallungin mukaan pääsääntöisesti yövytty autiotuvissa, joten taudinaiheuttajaa voi mahdollisesti olla tupien pinnoilla.
Viime talvena Käsivarren Lapissa riehui vatsatautiepidemia, ja kevättalvella 2024 sairastuneita retkeilijöitä jouduttiin evakuoimaan pois Urho Kekkosen kansallispuistosta.
Vatsatauti maastossa voi olla hankala vaiva, koska se voi heikentää toimintakyvyn nopeasti.
Kallungin mukaan Karhunkierroksen tapauksessa ei vielä voida kuitenkaan puhua epidemiasta.
– Tilanne on päällä, mutta ei millään tavalla vielä hälyttävä, kertoi Kallunki STT:lle torstaina.
Perjantaina Metsähallitus tiedotti, että vatsatautitapausten vuoksi Karhunkierrosta kehotetaan välttämään ja reitin autiotuvat sekä käymälät on suljettu.
Lue lisää tapauksesta: Metsähallitus: Älä lähde Karhunkierrokselle
Kädet pitää pestä metsässäkin
Sairaustapauksia voidaan ehkäistä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota käsien, ruuanlaiton ja juomaveden hygieniaan, Kallunki kertoo.
Mukaan kannattaa pakata siis biohajoavat käsisaippua ja tiskiaine sekä hyvin säilyviä elintarvikkeita. Käsiä tai astioita ei saa pestä vedenottopaikoilla tai luonnonvesistöissä.
Retkeilijän on hyvä selvittää etukäteen, mistä juomakelpoista vettä saa reitillä. Luonnonveden voi puhdistaa keittämällä sitä ainakin viisi minuuttia tai käyttämällä esimerkiksi desinfiointitabletteja.
– Ennakkovalmistautuminen on tärkeä pointti, Kallunki sanoo.
Oma teltta tai riippumatto kannattaa ottaa mukaan siltä varalta, että tuvat ovat täynnä tai tautitapauksia ilmenee.
Kallungin mukaan Metsähallitus ei siivoa autiotupia, vaan se on retkeilijöiden omalla vastuulla. Joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta tupien puhtaanapito onnistuu hyvin.
– Autiotuvissa on kyllä selkeät ohjeet siitä, mitä retkietiketti pitää sisällään.
Jos vatsatauti kuitenkin retkellä iskee, kannattaa retkikohteesta poistua, jos vain kykenee. Jos poistuminen ei onnistu, on vältettävä kontakteja muihin retkeilijöihin ja tarpeen vaatiessa soittaa hätäkeskukseen. Vesistöjä ei saa saastuttaa eritteillä ja tupien yleisten pintojen koskemista on hyvä välttää, jotta tauti ei leviä.
– Suositus on, että ei altisteta muita, Kallunki sanoo.
Uusista vatsatautioireista pyydetään ilmoittamaan Metsähallitukselle.