Tasavallan presidentti Alexander Stubb kirjoitti kirjan siitä, miten murroksessa oleva maailmanjärjestys voitaisiin pelastaa kaaokselta. Ratkaisija ei ole Stubbin mukaan Yhdysvallat vaan globaali etelä.
Sanotaan, että "Siperia opettaa". Alexander Stubbin kohdalla sanonta pitää kutinsa. Venäläiset saivat Stubbin suuttumaan Siperiassa vuonna 2013, mikä vaikutti hieman hänen ajatteluunsa.
Stubb oli tuolloin Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä vihkimässä Venäjällä Fortumin voimalaa yhdessä liikemiesvaltuuskunnan ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Paluumatka meinasi kuitenkin tyssätä siperialaiselle lentokentälle.
– Lentokenttäviranomaiset estävät meitä jatkamasta lentoa. He väittävät, ettei meillä ole tarvittavia dokumentteja. Tiedämme heidän haluavan lahjuksia. Menetän malttini ja näytän puhelimessani olevaa Sergei Lavrovin numeroa, Stubb kirjoittaa.
–Jos he eivät päästä meitä, soitan hänelle. Olen painamassa nappia. Temppu onnistuu. Saamme lähteä. Tulen matkalta kotiin turhautuneena. Alan ymmärtää, että idealismini Venäjän muuttumisesta normaaliksi länsimaaksi on ollut toiveajattelua, hän jatkaa.
Siperian kokemus muovasi pieneltä osaltaan Stubbin ulkopolitiikan ajattelua, josta hän on kirjoittanut kirjan: Vallan kolmio – Murroksen aikakausi ja maailmanjärjestyksen tulevaisuus.
Stubbin piti alun perin kirjoittaa aiemmassa professorin työssään kirja, joka keskittyisi teknologian tuomaan muutokseen: esimerkiksi tekoälyyn ja datatalouteen.
Venäjän käynnistämä brutaali hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti kuitenkin kirjan näkökulman sekä sen, että Stubb päätti lähteä ehdolle presidentinvaaleihin.
Moninapaisuus uhkaa
Sota on äärimmäinen lopputulos sellaisesta kaaoksesta, joka uhkaa nyt Stubbin mukaan maailmanjärjestystä.
Vaarana on "moninapainen" järjestelmä, jossa erityisesti suurvallat päättävät pienten valtioiden yli maailman kehityksestä omissa etupiireissään.
Riskiksi Stubb näkee tässä myös sen, ettei moninapaisessa maailmassa tehdä tarpeeksi yhteistyötä, mikä voi johtaa konflikteihin, jopa sotiin.
Samalla suureet haasteet, kuten ilmastonmuutos ja muuttoliike jäisivät vaille riittäviä ratkaisuja.
On vaikea väittää Stubbin olevan täysin väärässä, kun sodat riehuvat niin Ukrainassa kuin Lähi-idässä.
Lue myös: Päätoimittajan analyysi: Suomen historiasta ei kannata ottaa mallia Ukrainan rauhanneuvotteluihin
Ratkaisuksi esitetään monenkeskisyyttä
Maailma ei ole Stubbin mielestä vielä kaaoksessa ja optimistina hän uskoo muutoksen parempaan olevan mahdollinen.
Stubb puhuu monenkeskisyydestä, jossa kaikki lopulta hyötyisivät.
– Moninapainen maailma perustuu oman edun tavoitteluun, kun taas monenkeskinen maailma tekee yhteisestä intressistä omankin intressin, Stubb kirjoittaa.
Ratkaisu piilee Stubbin mukaan globaalissa etelässä eli Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian valtioissa.
Nämä globaalin etelän valtiot olisi Stubbin mukaan saatava länsimaiden tueksi edistämään monenkeskistä, sääntöihin perustavaa maailmanjärjestystä.
Öljyä Venäjältä vai rauhaa Ukrainaan
Stubb nostaa yhdeksi globaalin etelän johtovaltioiksi Intian, jolla on jo nyt oma merkityksensä rauhan saamisessa Ukrainaan.
Intia ostaa yhdessä Kiinan ja Turkin kanssa öljyä Venäjältä, mutta Yhdysvaltojen uhkaamat tullipakotteet voivat osua näihin ostajiin, jos Venäjä ei pian edistä rauhaa.
Intian suhtautuminen Ukrainaan kuvaa hyvin sitä, ettei globaali etelä ole toistaiseksi lännen kelkassa vaan tuntee vetoa myös itään eli Venäjään ja Kiinaan.
– Intia on kuitenkin pitänyt Ukrainan sodan myötä omaa läheistä suhdettaan Venäjään tärkeämpänä kuin sitoutumista länteen. Venäjän öljy merkitsee enemmän kuin suosionosoitukset Washingtonista tai Berliinistä, Stubb kirjoittaa kirjassaan.
Jos globaali etelä olisi voimakkaammin painostamassa Venäjää rauhaan, tilanne Ukrainassa voisi olla paljon parempi.
Panokset maailmanpolitiikan suunnasta ovat suuret.
Arvoja ei voi tuputtaa
Globaalin etelän sieluista käydään kilpailua demokratiaa ja ihmisoikeuksia painottavien länsimaiden sekä autoritaaristen Kiinan ja Venäjän välillä.
Stubb painottaa kirjassaan, ettei globaalin etelän maille saa tuputtaa länsimaisia arvoja tai moralisoida ainakaan liikaa.
Käsitteet arvopohjainen realismi ja arvokas ulkopolitiikka ovat Stubbin ratkaisut. Käytännössä Stubb tarkoittaa sitä, että globaalin etelän maiden historiaa, kulttuuria ja näkemyksiä on kunnioitettava ja pyrittävä esimerkillä ohjaamaan niitä toivottuun suuntaan.
Kirjassa ei tarkemmin kuvailla, miten esimerkiksi räikeistä ihmisoikeusloukkauksista pitäisi tarvittaessa puhua niihin syyllistyville etelän maille.
Stubb kirjoittaa, että länsimaiden on kuitenkin jollakin tavalla joustettava linjoistaan ja ymmärrettävä globaalin etelän maiden erilaisia olosuhteita ja tapoja.
– Globaalin etelän kuittaaminen takapajulaksi on ollut aina moraalinen virhe. Mutta nyt kun globaalilla etelällä on keskeinen rooli uudessa maailmanjärjestyksessä, se on myös strateginen virhe. Lännen ja idän johtajien on vapautettava meidät vanhanaikaisista ennakkoluuloista ja löydettävä keino ymmärtää globaalissa etelässä tapahtuvia muutoksia.
Lue myös: Kirjeenvaihtaja: Washingtonissa ymmärretään Stubbin hurmanneen Trumpin
Venäjä ja Kiina tuskin muuttuvat
Stubb ei usko, että Venäjä tai Kiina muuttuvat ainakaan lähitulevaisuudessa. Stubb näkee, että on syntymässä kirjan nimen mukaisesti "vallan kolmio", jossa länsimaat, globaali etelä sekä idän maat eli Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea ovat vastakkain tai tekevät yhteistyötä.
Kiina on idän maista voimakkain ja Stubbin sekä monen muun huolena on se, että jossain vaiheessa supervallat Kiina ja Yhdysvallat voivat ajautua konfliktiin.
– Lännen on varmistettava, että sen vastakkainasettelussa Venäjän ja Kiinan kanssa jää tilaa suhteiden paranemiselle ja erilaisille lähestymistavoille, jotka ottavat huomioon eri länsimaiden tärkeimmät huolenaiheet.
– Lännen on vastattava idän haasteeseen ottamalla globaali etelä mukaan uskottavammin ja toimimalla niin, että etelä pääsee helpommin ja oikeudenmukaisemmin hyötymään lännen julistaman liberaalin maailmanjärjestyksen eduista, Stubb kirjoittaa.
Presidentin kirjan tavoitteet tai äänenpainot eivät ole vaatimattomia.
Hän myöntää kirjassa itsekin, että olisi todella vaikeata saada maailman maat sopimaan monenkeskisyydestä ja yhteistyön parantamisesta.
Stubb kuitenkin korostaa, että globaalin etelän olisi saatava paremmin äänensä kuuluviin erityisesti YK:ssa ja vastuussa tästä ovat niin lännen kuin idän maat.
Presidentti Alexander Stubb tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Floridassa 30. maaliskuuta 2025.Presidentinkanslia
Golf-paljastukset jäävät niukoiksi
Stubb sivuaa kirjassaan myös seitsemän tunnin golfkierrostaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa.
Suuria paljastuksia keskusteluista ei kerrota.
– Monet kysyivät minulta golfkierroksen jälkeen, millainen presidentti Trump on ja onko hän hyvä golfari. Vastaus on melko mutkaton: hän on miellyttävää seuraa ja erinomainen golfari. Hän on maailmassa yksi harvoista pelaajista, joka jatkuvasti saa ikänsä alittavia tuloksia, Stubb kehuu.
– Voi myös kysyä, minkä arvoista on pelata golfia Yhdysvaltain presidentin kanssa. No, sosiaalinen kanssakäyminen luo luottamusta ja luottamus luo yhteistyötä. Kierros oli hyvä tapa tutustua presidentti Trumpiin ja keskustella hänen kanssaan erilaisista maailman asioista, muun muassa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, hän jatkaa.
Viime viikkojen keskustelut Ukrainan rauhasta ovat todennäköisesti antaneet pohja-aineksia seuraavaan kirjaan, jos Stubb haluaa myöhemmin sellaisen kirjoittaa.
Nyt hän kirjasi kansien väliin oman ulkopoliittisen oppinsa. Suurempia paljastuksia presidenttikauden alun vauhdikkaista käänteistä saadaan odottaa ehkä virallisempiin poliittisiin muistelmiin.