Venäjä ja sen sotilaallinen ulottuvuus on terveysturvallista pitää jatkossakin pitää sotatieteellisen tutkimuksen keskiössä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.
31. joulukuuta 1999 Venäjän virkaatekeväksi presidentiksi nousi Vladimir Putin.
Venäjän 1990-luvun presidentti Boris Jeltsin oli kaksi viikkoa aiemmin kertonut Putinille eroavansa.
Muutama kuukausi myöhemmin Putin voitti vaalit reilun 50 prosentin ääniosuudella. Kremlissä alkoi valtakausi, joka on yhä käynnissä.
Välillä Putin on piipahtanut pääministerin pallilla, mutta harvassa olivat ne, jotka kuvittelivat tuolloisen presidentti Dmitri Medvedevin käyttävän Moskovassa ylintä päätösvaltaa.
Venäjän nykyjohto on istunut vallassa yli kaksi vuosikymmentä. On todennäköisesti turha odottaa, että meno hirveästi muuttuisi, vaikka Putinin tilalle presidentiksi tulisi joku muu nimi, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström, joka on tutkinut esimerkiksi Venäjän sotilasstrategian muutosta.
– Venäjän valtaeliitti on niin sanotusti KGB:n kouluttamaa. He elävät Neuvostoliiton ehkä nostalgisessa mielikuvakuplassa,
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:55
Lue myös: Ukrainan puolustusministeriö kehuu: Suomalaissatelliitti tekee tuhoa Ukrainan sodassa – paljastaa jopa naamioidun venäläiskaluston
Putinin syrjäyttäminen "erittäin vaikeaa"
Kremliin on 22 vuoden ajan rakennettu verkostoa, joka ei "varmasti muutu" vaikka johtaja vaihtuisikin, Forsström arvioi.
Systeemiä rakentaessa on otettu huomioon se, että järjestelmä säilyy vaikka vähän tuulisikin.
– Kuka Putinin seuraaja onkaan, joutuu hän jossain määrin ottamaan huomioon nykyisen verkoston. Olen skeptinen, että verkosto muuttuisi kovin nopeasti.
– Ehkä yksi, kaksi sukupolvea, niin voi olla, että jotain (muuttuu).
Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:55
Venäjän ja Suomen suhteita tutkinut emeritusprofessori Kimmo Rentola on aiemmin todennut MTV Uutisille Putinin syrjäyttämisen olevan "erittäin vaikeaa".
– Nikita Hruštšov syrjäytettiin politbyroossa eli korkeimmassa johdossa, mutta nyt ei ole mitään politbyroon tapaista elintä, joka pystyisi tekemään sellaisen päätöksen, että Putin lähtee, Rentola katsoi.
Neuvostoliittoa vuodet 1953–1964 johtanut Hruštšov kutsuttiin kesken lomansa lokakuussa 1964 Moskovaan. Syrjäyttämisestä oli huhuttu ja näin myös kävi. Kilpailijat työnsivät Hruštšovin alas neuvostojärjestelmän kärkipaikalta keskuskomitean tapaamisessa.
"Papereihin ei uskomista, eikä paikan päälle menemistä"
Venäjän tutkimuksesta, on kyse sitten sisäpolitiikasta tai sotilasajattelusta, voi herkästi tulla jatkossa entistä vaikeampaa, sanoo Forsström.
Tällä hetkellä "papereihin ei ole uskomista, eikä paikan päälle menemistä". Forsströmin mukaan tämä voi Venäjän tilan tulkinnan suhteen johtaa kylmän sodan vuosikymmenten aikojen palaamiseen.
– Silloin analyysin yhtenä perusteena oli voitonpäivän seisomajärjestys, ja pohdinta jonkin henkilön näkyvyydestä tai kasvonilmeestä mediajulkisuudessa. Tähän ei voi sotataidon tai -voiman tutkimusta perustaa.
Lue myös: Putinin puheen yleisössä väsynyttä yleisöä – oliko entinen presidentti Medvedev nukahtaa kesken kaiken?
Tällainen Venäjän seuranta on Ukrainan sodan myötä lisääntynyt jo nyt. Venäjä on suljettu ja sulkeutunut kansainvälisistä ympyröistä.
Putinin voitonpäivänpuheen sisältöä spekuloitiin huolella. Pohdittiin, julistaako presidentti sodan tai liikekannallepanon. Ei julistanut, vaikka Moskovassa puitteet olivat komeat. Liikekannallepano tuli sitten syyskuussa, sotaa ei virallisesti vieläkään.
Myös esimerkiksi puolustusministeri Sergei Shoigun esiintymisiä tai julkisuudesta poissaoloja on syynätty tarkkaan. Niiden perusteella on toisinaan tehty varsin pitkälle menneitäkin päätelmiä siitä, nauttiiko Shoigu Putinin luottamusta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:14
Lue myös: Niinistö Ylellä: En näe merkkejä todellisesta sodasta Venäjän ja lännen välillä
Zelenskyi: Ukraina neuvottelee vain Putinin seuraajan kanssa
Venäjän sotakone on Ukrainassa köhinyt raskaasti. Koko syyskuun Ukrainan vastahyökkäys on saavuttanut menestystä Koillis-Ukrainassa Harkovan alueella, eikä Etelä-Ukrainassakaan Venäjä ole tyystin pystynyt pysäyttämään ukrainalaisjoukkoja.
Venäjän aliarviointi on huono idea, Forsström sanoo. Se on hänestä kuitenkin helppoa, sillä kyse on sotilaallisesta perusvirheestä.
– Venäjä jatkaa olemassaoloaan jossain muodossa ja valmistelee sotilaallista voimaansa jatkossakin. Venäjä ja sen sotilaallinen ulottuvuus on terveysturvallista pitää sotatieteellisen tutkimuksen keskiössä.
Lue myös: Onko Suomen sähköverkko suojassa sabotaaseilta? "Koputteluja tulee päivittäin"
Forsströmin mukaan Venäjä voisi periaatteessa todeta "erikoisoperaation" siinä määrin onnistuneeksi, että neuvottelut Ukrainan kanssa voidaan aloittaa.
Perjantaisessa puheessaan presidentti Putin väittikin olevansa valmis neuvotteluihin. Näin sen jälkeen, kun Venäjä totesi tekaistuilla kansanäänestyksillä liittäneensä neljä Ukrainan aluetta itseensä. Ukraina ja länsimaat ovat tuominneet sekä äänestykset että alueiden liittämiset.
Selvältä näyttää, että Ukrainan neuvotteluhalut Venäjän kanssa ovat heikot. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi äskettäin, että neuvottelut käydään vasta Putinin seuraajan kanssa.
– Ukraina näyttää pyrkivän siihen, että vuoden 1991 rajat olisivat sen hallussa, Forsström katsoo.
Lue myös: Risto E.J. Penttilä Venäjän viimeaikaisista tapahtumista: "Puhutaan jo siitä, pysyykö Putin vallassa vai ei"
3:04