Ukrainan sota nosti reserviläistoiminnan suosiota Suomessa. Toisaalta kasvava joukko suomalaisia on myös jättänyt reservin ja siirtyy siviilipalveluspuolelle täydennyspalvelun suorittamalla.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla Antti Häkkäsellä (kok.) on reservistä eroamisesta tiukka mielipide.
– Valtaosa suomalaisista kokee, että turvallisuus on meidän jokaisen tehtävä itse, ja on hieno ilmiö, että reserviläisjärjestöihin tulee yhä enemmän jäseniä. Monet suomalaiset kokevat, että kannetaan yhdessä vastuuta ja sitä kautta jo ennalta ehkäistään, ettei edes synny sotilaallista uhkaa.
– Ja sitten jotkut ajattelevat, että se on jonkun toisen tehtävä. Tämä on hyvin erikoinen ajattelutapa, Häkkänen sivaltaa MTV:n Uutisaamun haastattelussa.
Lue ilmiön taustaa: Sodan ajan reservistä erotaan vauhdilla, mutta vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa – "Ei tässä mitään hätää ole"
Studiossa vierailleen Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan ihmisissä on selvästi herännyt halu vaikuttaa omaan turvallisuuteensa.
– Jos kriisi tulee ja syvenee, niin on valmiimpi tekemään sen, mitä sotilaan pitää tehdä, Pohjola summaa.
Reserviläisjärjestöjen keskeistä työtä on sotilaan perustaitojen ylläpito.
– Ammunta, liikunta ja kenttäkelpoisuus ovat keskeiset asiat, mitä yhdistyksissä paikallistasolla harjoitellaan.
