Kasvot muuttuvat helakanpunaisiksi ja hikiläikät kostuttavat kainalot. Satunnainen jännittäminen on normaalia. Jos oireilu alkaa haitata normaalia elämää, kyseessä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Siihen on saatavissa lääketieteellistä apua.
Ihminen punastuu, tajuaa asian ja ahdistuu. Tapahtumaketju ei itse asiassa mene näin, sanoo kirurgian dosentti Timo Telaranta.
− Potilas sanoo usein, että kaikki olisi kunnossa, jos punastelu loppuisi. Ongelman ydin on kuitenkin sosiaalisten tilanteiden pelko.
Telaranta tietää mistä puhuu. Hän on suorittanut 15 vuoden aikana kolmisentuhatta operaatiota, joita nimitetään sympaattiseksi salpaukseksi.
Operaation myötä punastumisoireet helpottavat valtaosalla potilaista huomattavasti. Punastumisesta ja häiritsevästä hikoilusta kärsivä on kuitenkin sitä ennen ehtinyt käydä läpi raskaan tien.
Oireet alkavat murrosiässä
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yllättävän yleinen vaiva. Siitä kärsii 5-8 prosenttia väestöstä, Telarannan mukaan jopa enemmän.
Kyseessä on erityisesti nuorten ongelma. Heistä 50−60-prosenttia kärsii punastumisesta.
− Valtaosa pääsee oireista eroon tai oppii tulemaan toimeen niiden kanssa murrosiän jälkeen. Vajaa 10 prosenttia kuitenkin jää kärsimään vaivasta, Telaranta selvittää.
Poskien helottaminen on sosiaalisten tilanteiden ahdistuksen tärkein fyysinen oire. Myös hikoilu on jossain määrin yhteydessä siihen.
