Prosessoitu ruoka ja lisäaineet pilaavat terveyden – vai pilaavatko? Yleiset ruokamyytit syynissä
1:30:50KATSO VIDEO: Mitä myyttejä ja väärinkäsityksiä ravitsemukseen ja ruokaan liittyy? Tutkittua tietoa ruoasta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.MTV
Ruokaan ja ravitsemukseen liittyy etenkin someaikakaudella paljon virheellisiä uskomuksia. Ravitsemuksen asiantuntijat kumoavat kolme yleistä myyttiä.
MYYTTI 1: Lisäaineet ovat pahasta, ruoan tulisi olla puhdasta ja tuoretta
Lisäaineet eivät ole haitallisia terveydellemme.
Niillä on tarkoituksensa ja niiden turvallinen käyttö elintarvikkeissa on tieteellisesti todettu, kertoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.
– Esimerkiksi elintarvikkeisiin lisätyt väriaineet ovat suurimmaksi osaksi niitä samoja värejä, joita syömme marjoissa, porkkanoissa ja punajuurissa.
– Kun kerran syömme silmillämme, miksi tuotteisiin ei voisi lisätä väriä, jos väri muuten haalistuisi.
Ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.MTV
Muita syitä sille, miksi ruoissa ja elintarvikkeissa on lisäaineita, ovat esimerkiksi rakenne ja säilyvyys.
Kun esimerkiksi herneproteiinista kehitetään tuotetta, joka olisi suutuntumaltaan samanlainen kuin jauhelihassa, lisätään siihen lisäaineita.
– Suutuntumaa ei saa aikaiseksi ilman lisäaineita, koska lihalla on aivan erilainen kyky sitoa vettä kuin herneproteiinilla.
Myös elintarvikkeiden turvallisuus on tärkeä syy lisäaineiden käytölle.
– Ei välttämättä niinkään siksi, että saadaan tuotteille pitkä hyllyikä, vaan siksi, että tuote on oikeasti turvallinen syötäväksi, Heinonen kertoo.
– Esimerkiksi leikkeleisiin ja grillimakkaroihin lisätään nitriittiä, koska se estää erittäin haitallisen bakteerin, clostridium botulinumin, kasvua.
Clostridium botulinum tuottaa hermomyrkkyä nimeltään botuliini.
– Samaa ainetta, jota jotkut ihmiset pistävät kasvoihinsa. Jos elintarvikkeeseen syntyy botuliinia, voi se halvaannuttaa hengityksen ja johtaa kuolemaan.
MYYTTI 2: Geenit ovat kohtalomme, ruokavaliolla ei voi vaikuttaa esimerkiksi sairauksien riskiin
Ruoka yhdistyy monien mielessä niin sairauksien ehkäisyyn kuin myös välillisesti sairauksien aiheuttajiin.
Silti moni uskoo geenien määrittävän esimerkiksi mahdollisuutta sairastua vakaviin sairauksiin niin merkittävästi, ettei ruokavaliolla olisi kovin suurta merkitystä.
Yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen painottaa, etteivät geenit ole kohtalomme.
– Voimme myös omilla valinnoillamme vaikuttaa terveyteen.
Yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen.MTV
Jääskeläisen mukaan on totta, että geenit ovat merkittävä tekijä kansansairauksien, kuten lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen, taustalla.
Ne määrittelevät perinnöllisen alttiutemme sairauksille ja voivat vaikuttaa siihen, kuinka kehomme reagoi erilaisiin ympäristötekijöihin.
– Tämä perinnöllinen alttius voi esimerkiksi vaikuttaa siihen, kuinka elimistömme käsittelee ravinnon rasvoja.
Kansansairauksien taustalla on lähes poikkeuksetta lukuisa määrä geenejä.
Tänä päivänä teknologia mahdollistaa jopa miljoonien sairauksille altistavien geenimuotojen tutkimisen ja siten geneettisen kokonaisriskin arvioimisen.
– Ero voi olla ryhmätasolla merkittävä, jos verrataan niitä, joilla on käynyt geenilotossa paremmin tai huonommin.
Jääskeläisen mukaan elintavoilla on silti paljon merkitystä kansansairauksien synnyssä. Vaikka geenit voivat lisätä riskiä sairastua, ne eivät yksin määritä terveyttä.
Myös elintavat, kuten ruokavalio, liikunta ja tupakointi vaikuttavat.
– Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että ne voivat merkittävästi joko vahvistaa tai heikentää geneettistä riskiä.
– On osoitettu, että ihmiset, joilla on korkea geneettinen riski esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle hyötyvät merkittävästi elintapamuutoksista, kuten terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta.
Niinpä jokaisen, riippumatta geneettisestä riskistä, tulisi pyrkiä terveellisiin elintapoihin.
– Lisäksi täytyy muistaa, että geenien ja elintapojen lisäksi pelissä on aina myös tekijä nimeltään sattuma.
Elintarvikkeiden lisäaineet ja prosessointi ovat saaneet huonon maineen viime vuosina.
Kuitenkin väite siitä, että prosessointi sinällään tekisi ruoasta epäterveellistä, on myytti, joka ei pidä lainkaan paikkaansa.
– Monien, ellei jopa useimpien, prosessoitujen tuotteiden ravintoarvo on huono, mutta ne ovat huonoja terveydelle, koska ne ovat ravintoarvoiltaan huonoja, ei siksi, että ne ovat tehtaissa valmistettuja, sanoo ravitsemusasiantuntija Mikael Fogelholm.
Ravitsemusasiantuntija Mikael Fogelholm.MATTI RAJALA / Helsingin yliopisto
Fogelholm huomauttaa, että prosessoidun ruoan pannaan laittaminen johtaa ajatteluun, jossa kotona erinäisistä raaka-aineista valmistettu ruoka olisi aina terveellisempi vaihtoehto kuin kaupasta ostettu puolivalmis- tai valmisateria.
– Tämähän ei pidä paikkaansa. Itse alusta asti valmistettu ateria voi olla yhtä epäterveellinen tai jopa epäterveellisempi, jos siihen esimerkiksi lisätään valmistusvaiheessa paljon suolaa.
Fogelholm muistuttaa, että valmis- ja puolivalmisaterioista löytyy nykyään paljon esimerkiksi hyviä kasvikunnan tuotteita.
– Jos ihmiset pelkäävät kaikkea, joka myydään pakkauksissa ja mielletään prosessoiduksi, jää paljon sellaista ostamatta, jolla pystyisi tekemään omaa ruokavaliotaan kasvisvoittoisemmaksi ja terveellisemmäksi nopeasti ja kätevästi.
Ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen muistuttaa, ettei elintarvikkeiden prosessointi tarkoita sitä, että siihen olisi esimerkiksi lisätty paljon lisäaineita tai suolaa.
– Elintarvikkeiden prosessointi tarkoittaa yksinkertaisesti ruoan valmistusta. Se voi olla esimerkiksi porkkanoiden pilkkomista tai leivän leipomista.
Katso myös video: Voiko grillimakkaraa syödä kesän jokaisena päivänä vai aiheuttaako se terveyshaittoja?
1:22Ravitsemusterapeutti Jonna Heinosen vastaus voi yllättää.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
