Karoliinisen instituutin professori Juha Keren mukaan narkolepsian kaltaiseen sivuvaikutukseen varautuminen oli mahdotonta, silloin kun sikainfluenssarokotuksista päätettiin.
Vaikka narkolepsia-alttius tiedetäänkin, ei edes tämän tiedon avulla olisi voitu suojautua sivuvaikutuksilta.
- Narkolepsiasta tiedetään entuudestaan jo, että se perustuu immuunijärjestelmän häiriöön. Narkolepsiaan ei sairastu kuka tahansa väestössä, vaan siihen on tietty alttius, joka perustuu kudostyyppialueen HLA-alueen tiettyyn rakenteeseen.
Keren mukaan Suomessa tällainen narkolepsiaan altistava tekijä on noin neljänneksellä väestöstä.
Hän toteaa kuitenkin, että rokotuspäätöksiä tehtäessä ei ollut olemassa mitään tietoa siitä, että rokote saattaisi käynnistää juuri tämäntyyppisen sivuvaikutuksen.
- Rokotteeseen liittyviä mahdollisia erilaisia sivuvaikutuksia on tuhansia. Edes olemassa olevan narkolepsiatiedon perusteella ei ole voitu suojautua tältä sivuvaikutukselta.
Sikainfluenssarokotteeseen liittyviä narkolepsiatapauksia on todettu nyt lähinnä Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Keren mukaan tämä voi selittyä yhteisellä geenitekijällä.
- Mutta kyse voi olla myös yksinkertaisesti siitä, että tautitapaukset on onnistuttu täällä Pohjoismaissa varmistamaan paremmin kuin muissa maissa, eli että näitä tautitapauksia ei vain ole vielä huomioitu muualla.
Katso Nina Rahkolan juttu:
Sumo video id
"Sikainfluenssa olisi saattanut laukaista enemmän narkolepsiaa"