Luostarielämän valinneet munkit ja nunnat herättävät monenlaisia mielikuvia. Professori René Gothóni kumoaa yleisimmät myytit.
Munkit ovat pulleamahaisia ja hyväntuulisia veikkoja, joille maukas ruoka on nautinnon lähde – aivan kuin Robin Hoodista tuttu Veli Tuck. Nunnat puolestaan kulkevat kalvakoina ja synkkinä luostarin kammioissa.
Näinkö se tosiaan menee, professori René Gothóni?
– Ei pidä paikkaansa. Nunnat eivät mielestäni ole ollenkaan synkkiä, päinvastoin! Toki heihin kuuluu tietynlainen vakavuus, mutta nunnien huumorintaju on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen, Gothóni sanoo.
– Kun kävin joitakin vuosia sitten Lintulan luostarissa, igumenia Marina tokaisi saattaessaan minut autolleni: "olen minäkin kerran istunut Jaguaarissa, se on oikein hyvä auto". Keskustelimme tovin verran eri automerkeistä ja niiden laadusta.
Paasto joka viikko
Munkitkaan eivät pröystäile juhlaruoilla.
– Munkit syövät aivan tavallista ruokaa ja paastoavat kolmena päivänä viikossa. Kreikkalaisessa Athoksen munkkiluostarissa ei syödä ollenkaan lihaa vaan lähinnä kalaa ja vihanneksia: herne- ja papukeittoja, tomaatteja, sipulia, leipää, joskus pastaa.
– Viini tehdään itse, ja sitä juodaan silloin, kun ei ole paastopäivä.
Korkeasti koulutettua väkeä
Gothóni sanoo, että virheellinen luulo on myös se, että munkit eläisivät luostarissa paossa yhteiskunnalta.
– Lähtö on ehkä tapahtunut jossain mielessä paeten, mutta jääminen ei selity sillä. Munkit oikeasti viihtyvät luostarissa ja tuntevat sen kodikseen.
