Pörssivuosi on alkanut vauhdikkaasti – asiantuntijat odottavat kohtuullista tuottoa tänä vuonna: "Riskinä on, että mennään liiankin kovaa"

Helsingissä viime vuoden nousu ei ollut yhtä rajua, mutta tämä vuosi on alkanut selvästi plussan puolella. Yleisindeksi on heilunut vuoden alkuviikoilla selvästi yli 10 000 pisteen.

OP:n päästrategi Antti Saari arvioi, että nyt alkanut vuosi tuskin tuo mukanaan yhtä kovia kurssinousuja kuin viime vuosi. Hän ja S-Pankin päästrategi Lippo Suominen ennakoivat kumpikin, että pörssivuodesta 2020 voi kuitenkin odottaa kohtuullista.

Syitä siihen, miksi viime vuodesta tuli niin poikkeuksellinen, voi Saaren mielestä hakea ennen kaikkea keskuspankkien toiminnasta. Linja muuttui sekä Yhdysvalloissa että euroalueella.

– Kaikkein isoin asia mikä vaikutti, oli keskuspankkien totaalinen täyskäännös politiikassa. Vielä alkuvuonna näytti siltä, että korot tulevat nousemaan varsinkin Yhdysvalloissa, ja markkinat ovat omillaan. Sitten kun kauppasota yltyi ja talousnäkymä heikentyi, niin keskuspankit muuttivat suhtautumistaan, Saari sanoo STT:lle.

Trumpin pauhaus laski kursseja

Suominen huomauttaa, että pörssien nousuprosenteista tuli viime vuonna komeat myös sen takia, että vuoden 2018 joulukuussa nähtiin voimakas lasku, kun kauppasodan uhka kasvoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pauhatessa Kiinalle.

Kun vuodenvaihde osui tähän taitekohtaan, oli kurssinousulle kelpo edellytykset.

–  Silloin säikähdettiin, että reilun 10 vuoden nousukausi olisi vihdoin menossa taantumaan – talouskasvu heikkenemässä, korot nousussa ja kauppasota vielä päälle. Lopulta viime vuonna mikään ei mennytkään oikeasti pieleen. Talouskasvu hidastui mutta ei romahtanut, keskuspankit ryhtyivät jälleen elvyttämään, ja Trump totesi, ettei voi ajaa taloutta taantumaan sotimalla liian kovaa vaalien alla. Kaikki ne pahimmat pelot helpottivat, Suominen summaa.

Helsingissä Nokia ja Nordea hidastivat

Helsingin pörssissä viime vuoden nousu jäi vaisummiksi, koska indeksiä painoivat Nokia ja Nordea, joilla meni viime vuonna heikosti. Suurista yhtiöistä toisaalta esimerkiksi Nesteellä ja Koneella oli erinomainen vuosi. Nousu on jatkunut tämänkin vuoden puolella, ja nyt myös viime vuoden murheenkryynit näyttävät elpyvän.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut osakesäästötili on ollut suosittu ja Saari arvioi, että sen tulo on voinut näkyä kursseissa.

– Osakesäästötilin tulo on varmaan aika keskeinen syy siihen, että tänä vuonna on nähty aika uskomattomia lukuja pienissä yhtiöissä. Tuntuu, ettei mikään muu selitä sitä. Se näkyi melkein kaikissa pienissä yhtiöissä, Saari toteaa.

Suomisen mukaan pienten kehityksessä voi näkyä myös se, että monta yhtiötä on viime vuosina ostettu ulos Helsingin pörssistä. Moni sijoittaja saattaa olla kärkkymässä seuraavaa yritysostokohdetta.

Taantuma tulee - joskus

Nousussa liihotelleet pörssikurssit kääntyvät ennemmin tai myöhemmin laskuun, mutta vielä ei ole merkkejä näköpiirissä. Suominen odottaa tältä vuodelta kohtuullista kehitystä, joka tosin tuskin yltää viime vuoden lukuihin.

– Maailmantaloudella ei mene niin huonosti kuin pelättiin, mutta kohtuullisesti. Odotettavissa on kohtuullista talouskasvua, superalhaisia korkoja, eikä kauppasota näytä räjähtävän silmille, Suominen arvelee.

Saari huomauttaa, että pörssikursseja kannattelee sekin, ettei osakkeille ole kovin houkuttelevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi velkatuotteiden tuottonäkymät ovat negatiiviset tai nollan pinnassa.

– Tänä vuonna kehitys tuskin jatkuu ihan sellaisena kuin nyt nähtiin. Arvostustasot ovat todella kovat. On vaikea nähdä, että osakkeiden tuotot olisivat tänä vuonna kovin korkeat. Samalla uskon, että osakkeiden tuotot ovat edelleen positiivisella puolella, Saari sanoo.

Nousu ruokkii nousua

Suominen muistuttaa, että alkuvuoden nousussa on vielä jälkimaininkeja viime vuoden loppupuolen aallosta. Osa sijoittajista myöhästyi siitä, ja he ovat tämän vuoden puolella korjanneet tilannetta.

– Nousu ruokkii aina nousua ja riskinä on, että mennään liiankin kovaa.

Saaren mukaan on selvää, että taantuma tulee jossain vaiheessa, mutta se ei välttämättä merkitse finanssikriisiä.

– Usein taantuma voi olla ihan luonnollinen kasvun tilapäinen pysähtyminen. Sitten osakkeet reagoivat jonkin verran alaspäin ja lähtevät uuteen nousuun. Sijoittajan on kuitenkin syytä varautua, että noin 20 prosentin korjausliikkeitä voi tulla, Saari sanoo.