Korkean poliisijohdon virkarikoskäräjillä kuullaan tiistaina muun muassa kansanedustaja Tom Packalénia (ps.). Jutussa on kyse siitä, kuinka Helsingin poliisi on hoitanut tietolähdetoimintaansa.
Viime vuosikymmenen lopulla Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi rekisterinsä tietolähteistä, minkä jälkeen uusia tietolähteitä ei kirjattu rekisteriin vuosiin. Oikeudenkäynnissä selvitetään, pitäisikö jonkun joutua Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisen tai valvonnan vuoksi rikosvastuuseen.
Valvomattomassa tietolähdetoiminnassa on riskinä esimerkiksi se, että poliisi voi ryhtyä katsomaan tietolähteidensä rikoksia sormien läpi.
Paperit autotallissa
Tietolähderekisteri tyhjeni todistetusti viime vuosikymmenen lopulla, mutta samaa ei voi sanoa Aarnion autotallista. Aarnion huume- ja virkarikosjutun tutkinnasta sieltä löytyi nippu tietolähteiden papereita.
Kuulusteluissa Packalénilta tiedusteltiin muun muassa näistä tietolähdelomakkeista. Packalén sanoi, ettei tiennyt lomakkeiden löytyvän Aarnion autotallista. Hänen käsityksensä mukaan ne olisi pitänyt olla tuhottu.
Helsingin poliisilaitoksella eri tehtävissä toiminut Packalén siirtyi perussuomalaisten kansanedustajaksi vuonna 2011.
Kahdeksan virkamistä syytteessä
Korkean poliisijohdon virkarikosjutussa on syytteessä kaikkiaan kahdeksan entistä tai nykyistä virkamiestä.
Aarnion lisäksi virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetään Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä ollutta Robin Lardotia, entistä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, Helsingin poliisin hyllytettyä päällikköä Lasse Aapiota ja Helsingin entistä poliisikomentajaa Jukka Riikosta. Lisäksi syytteessä on Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala, sisäministeriön poliisiosastolla ja Poliisihallituksen poliisiylitarkastajana toiminut virkamies sekä rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.
Kaikki kiistävät syytteet. He ovat vedonneet muun muassa epäselvään ja puutteelliseen sääntelyyn.