Pohjanmaa porskuttaa nousukiidossa: Maahanmuuttajat paikkaavat työvoimapulaa

Tilastotkin sen kertovat: hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on ylitetty sekä Pohjanmaan maakunnassa (74,4) että Keski-Pohjanmaan maakunnassa (73,1) – Etelä-Pohjanmaa taas loistaa alhaisella työttömyysprosentillaan.

– Se on kai tätä hullua pohjalaista yrittäjyyttä, naurahtaa Fresh Servantin toimitusjohtaja Sami Haapasalmi.

Käymme valmissalaatteja tuottavan elintarvikelaitoksen sisällä, missä silmään pistää paitsi modernin yrityksen hyvät puitteet, myös työyhteisön kansainvälisyys.

– Meillä on täällä yli kaksikymmentä kansalaisuutta ja työkielenä englanti, ruotsi ja suomi, kertoo Haapasalmi.

Firma on kasvanut nopeasti: viisi vuotta sitten työntekijöitä oli 150, nyt 380.

– Meillä on palkattu noin viisikymmentä uutta työntekijää joka vuosi. Maahanmuuttajat ovat paikanneet tehokkaasti työvoimapulaa, he ovat motivoituneita ja pärjäävät hyvin tässä työssä, kehuu Haapasalmi.

Työvoimapula todellisuutta

Pohjanmaan kauppakamari kysyi keväällä yritysten työvoimatarpeista. Kolmasosa yrityksistä kertoi kärsivänsä osaavan työvoiman puutteesta.

– Jos ammatteja katsoo, niin esimerkiksi hitsareista, kokeista, tarjoilijoista, rakennusalan ammattilaisista ja erilaisista erikoisosaajista kuten koodareista on pulaa, kertoo kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

Hyvässä nousukiidossa oleva veneteollisuus kilpailee jo työvoimasta. Vaasan energiaklusteri kasvaa ja kaipaa osaajia, myös perinteinen metalli- ja konepajateollisuus tarvitsee työvoimaa, sillä moni on saanut tilauskirjansa täyteen ja viennin vetämään täydellä vauhdilla. Tähän vaikuttaa myös Ruotsin kasvanut talous ja investoinnit.

– Kyllä se näkyy, että Ruotsi vetää ja nostaa myös näitä meidän yrityksiä, kertoo Erkkilä.

Noin sadan hengen metallialan yritys FineWeld tekee tällä hetkellä suuria tilauksia pelkästään Ruotsiin. Meren yli kulkee suuria prosessisiltoja ja putkistoja.

– Siinä työllistyy aina muutama muukin yhtiö. Tässäkin projektissa työllistyy alueella oleva iso putkitehdas, lisäksi iso eristysfirma ja vielä kuljetusfirma, joka vie tavaraa Ruotsiin, kertoo johtaja Matti Laitinen.

Hän on toistaiseksi vielä löytänyt työvoimaa, kuten juuri ammattikoulusta valmistuneen Vili Kuoppalan.

– Nyt tuntuu, että työtilanne on parantunut. Pääsin heti koulun jälkeen tänne töihin ja tuntuu, että kavereilla on sama tilanne, arvioi nuori asentaja-koneistaja.

– Vielä on tekijöitä löytynyt, mutta saa nähdä mikä on tilanne jatkossa. Jos ala ei kiinnosta nuoria, ei ole tekijöitä, sanoo Laitinen.

Rekrykoulutuksesta apua

Monilla aloilla on saatu apua lyhyestä ns. rekrykoulutuksesta, jossa muutaman kuukauden työharjoittelu – pääosin yrityksissä – johtaa työllistymiseen täsmäkoulutuksen avulla.

– Meilläkin tulee taas rekrykoulutuksen kautta kaksikymmentäkolme uutta työntekijää, kertoo Fresh Servantin Sami Haapasalmi.

Yritykset toivovat nykyistä enemmän työelämälähtöistä koulutusta, jotta työvoimaa olisi jatkossa saatavilla.

– Onneksi yritykset ovat osanneet hyödyntää maahanmuuttajia esimerkiksi muuntokoulutuksen kautta. Mutta kyllä koulutuksessa tulisi ylipäätään huomioida elinkeinoelämän tarpeet, tämä on selkeä viesti yrityksiltä, kertoo Erkkilä.