Perintöä saanut opiskelija kirjoittaa yllättävistä talousvaikeuksistaan Helsingin Sanomissa. Opiskelija kirjoittaa, ettei hän pysty maksamaan erääntyviä perintöveroja, minkä vuoksi hän joutuu ulosottoon, vaikka on aina hoitanut talousasiansa kunnolla. MTV Uutiset selvitti, miten tämä on mahdollista.
Ylitarkastaja Jussi Tuominen verohallinnosta tunnistaa tilanteen, josta opiskelija kirjoittaa.
– Voi käydä niin, että perintöverot erääntyvät maksettavaksi, ennen kuin kuolinpesän varat on jaettu. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: vero maksetaan kuolinpesästä, jos se kaikille sopii, tai sitten voidaan hakea maksujärjestelyä, hän kertoo.
Opiskelijan tilanteessa yksi kuolinpesän osakkaista ei sallinut verojen maksamistä pesästä. Tuomisen mukaan ratkaisuun voi olla monia eri syitä, joihin hän ei halua ottaa kantaa.
Opiskelijan vaihtoehdoksi jää maksujärjestelyn laatiminen. Maksumuistutuksilla saa Tuomisen mukaan aikaa kolme kuukautta. Maksujärjestelyssä enimmäisaika on kaksi vuotta. Tätä ennenkin aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua, sillä maksupäivä on yleensä vähintään noin vuoden kuluttua vainajan kuolemasta.
Maksupäivä yleensä vuoden jälkeen
Veroasiantuntija Kalle Isotalo huomauttaa, että veron määräämisen edellytys ei ole, että vainajan perintöä olisi osittainkaan jaettu perillisille. Hänen mukaansa viime vuonna perintöveron maksupäivät olivat keskimäärin 18–20 kuukautta vainajan kuolemasta.
– Yleensä tässä ajassa pystytään tekemään ainakin osittaisia perinnönjakoja, Isotalo sanoo.
Jos veroa ei pysty maksamaan maksupäivänä eikä muistutustenkaan jälkeen, voidaan päätyä maksujärjestelyyn. Jussi Tuomisen mukaan ideana on, että veroa maksetaan tasaerin pois koko maksujärjestelyn ajan.
– Aina maksujärjestelyyn ei voida suostua, jos on ilmeistä, että asiakas ei pysty maksamaan eriä järjestelyn mukaan, Tuominen sanoo.