Saman salasanan käyttäminen eri palveluihin helpottaa sekä omaa muistamista että kyberrikollisen toimintaa.
Pitkien, erikoismerkkejä sisältävien salasanojen muistaminen on lähitulevaisuudessa historiaa. Näin ennustaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.
Tilalle tulee biometrinen tunnistus, jossa ihminen kirjautuu palveluihin ainutlaatuisten piirteidensä, kuten iiriksen, kasvojen tai käsien verisuonten, avulla.
Salasanojen on syytä muuttua, sillä rikollisuus useimmiten siirtyy sinne, missä raha liikkuu. Eli netissä. Vahvat salasanat vaikeuttavat rikollisten toimintaa.
– Yleisimpiä salasanoja, kuten ”salasana” tai ”1234” ei tule käyttää, vaikka tutkimusten mukaan varsin moni näitä vielä tekeekin. Lisäksi eri palveluihin ei saisi käyttää samaa salasanaa, Limnéll muistuttaa.
Rikollisen on helppo aiheuttaa mittavaa vahinkoa, jos tällä on yhden salasanan jälkeen pääsy useisiin uhrinsa käyttämiin palveluihin.
Huijaukset kehittyvät koko ajan taidokkaammiksi ja uskottavammiksi. Vahvojen salasanojen lisäksi tärkeää on valppaus.
– Suomessa havaitaan tällä hetkellä paljon kiristyshaittaohjelmia ja erilaisia huijauskampanjoita esimerkiksi tullin, postin tai eri pankkien nimissä. Luulen, että moni suomalainen saa päivittäin erilaisia huijaussähköposteja, joissa kalastellaan pankkitunnuksia ja henkilötunnuksia, sanoo Limnéll.
Kyberrikollisuudesta puhutaan paljon, mikä on omiaan lisäämään ihmisten tietoisuutta verkossa vaanivista uhista. Limnéll toteaa, että digitalisaatio tuo kuitenkin haittoja enemmän hyötyä. Toisaalta, myös digitalisaation laajentamiseen liittyviä kysymyksiä on syytä pohtia.
– Digitalisaation huuman keskellä olisi hyvä kysyä, onko joitain asioita, mitä turvallisuuden näkökulmasta ei välttämättä kannattaisi digitalisoida, sanoo Limnéll.
***
