Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen sanoo viranomaisilta uupuvan "intoa ja kykyä" nettihuijausten torjumiseen.
Yhä useampi suomalainen menettää vaivalla ansaitut rahansa kavalissa nettihuijauksissa.
Asia selviää Finanssialan tilastoista, joiden mukaan suomalaisilta yritettiin vuonna 2024 huijata yli 107 miljoonaa euroa rahaa. Vuonna 2023 määrä oli vajaat 77 miljoonaa euroa, eli kasvu on suorastaan räjähdysmäinen.
Samalla kun huijattujen rahojen määrä kasvaa kohinalla, pankit onnistuvat palauttamaan niistä yhä pienemmän osuuden.
Selkeä syy ilmiön taustalla
Tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta on huolissaan ilmiöstä.
Hän näkee nettihuijausten määrän kasvulle selkeän syyn: rikolliset tienaavat huijauksilla hyvin.
Kokkolan mukaan virasto kyllä pyrkii lisäämään tietoisuutta huijauksista ja jakaa aktiivisesti tietoa esimerkiksi poliisin ja pankkien kanssa. Traficom tekee myös viranomaisyhteistyötä kansainvälisesti Euroopan unionin tasolla, koska huijarit toimivat usein Suomen ulkopuolella.
Lue myös: Saitko tämän bonusviestin "S-Pankilta"? Varo!
Konkreettiset keinot nettihuijauksien torjumiseen ovat kuitenkin harvassa.
– Viime kädessä huijausyrityksiä on todella haasteellista ennalta estää, Kokkola sanoo MTV Uutisille.
Kokkolan mukaan viranomaiset sulkevat jatkuvasti tietojenkalastelusivuja ja torjuvat tietojenkalasteluviestejä. Esimerkiksi tekstiviestinä saapuvista tietojenkalasteluviesteistä ilmoitetaan teleoperaattoreille, jotta ne puuttuisivat asiaan.
Lue myös: Varoitus karmeista kiristysviesteistä, älä lankea tähän huijaukseen
Tilanne on silti haastava. Tekoälyn ansiosta esimerkiksi tietojenkalasteluviestien määrä on valtava, ja huijarit muuttavat niiden sisältöä jatkuvasti nopeaan tahtiin, Kokkola kertoo.
Huijarin ei tänä päivänä edes tarvitse olla teknisesti taitava. Kokkolan mukaan kansainvälisessä rikollisuudessa on yleistynyt crime as a service -malli, jossa rikolliset kauppaavat esimerkiksi valmiiksi tehtyjä tietojenkalastelusivustoja muille rikollisille.
– Myös nykypäiväiset työkalut, kuten tekoälyn lisääntyminen, edesauttavat rikollisia kääntämään huijauksensa mille tahansa kielelle, myös suomeksi.
Lue myös: 21-vuotias brittiopiskelija eli leveästi pimeillä kaupoilla – Suomestakin puhallettiin miljoonia
Kunnianhimoa kaivataan
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen uskoo, että juuri nettihuijausten kansainvälinen luonne haastaa poliisia ja muita viranomaisia.
– Poliisin into ja kyky tutkia tällaisia tapauksia on valitettavan alhainen, koska niitä on hyvin vaikea selvittää, Järvinen sanoo MTV Uutisille.
– Tällä hetkellä me olemme häviämässä rosvoille tätä kilpailua.
Viime vuosien suurin onnistuminen huijausten torjunnassa liittyy puhelinhuijauksiin.
Lue myös: Älä "korjaa tietojasi", jos saat tällaisen viestin
Traficom on vuodesta 2022 velvoittanut teleoperaattorit estämään soittajan numeron väärentämisen ja huijaussoittojen välittämisen puhelun vastaanottajille.
Tämän seurauksena huijauspuheluiden määrä Suomessa romahti.
Järvisen mukaan yhtä kunnianhimoisia toimia kaivattaisiin nyt nettihuijausten torjuntaan.
Hänen mukaansa esimerkiksi pankeilla täytyisi olla enemmän lakisääteistä vastuuta huijausten torjunnassa.
– Niin kauan kuin pankit voi sysätä vastuun asiakkaalle ja syyllistää uhria, pankeilla ei ole todellista intressiä ja tarvetta puuttua verkkohuijauksiin, vaikka se olisi teknisesti mahdollista.
Lue myös: Nainen antoi pankkitunnuksensa huijaussivustolle ja menetti 40 000 euroa
Oletko menettänyt rahaa tai henkilökohtaisia tietoja huijauksessa?
Toimi näin:
- Ota yhteyttä pankkiisi
- Tee rikosilmoitus poliisille
Lisäksi:
- Voit ilmoittaa tietoturvaloukkauksesta Traficomin kyberturvallisuuskeskukselle
- Keskusteluapua huijauksen uhrille tarjoavat esimerkiksi Rikosuhripäivystys, Mieli ry:n kriisipuhelin ja hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystys
Katso myös: Huijausyritykset yleistyvät – miten niitä voi torjua?
9:45