Oman lapsensa surmaavat eroavat selvästi selvästi muiden henkirikosten tekijöiden profiilista, selviää sisäisen turvallisuuden perhesurmaselvityksen alustavista tuloksista. Oman lapsensa surmaava ei yleensä ole ollut tekohetkellä humalassa eikä päihteiden väärinkäyttäjä.
Tekijöillä ei myöskään useimmiten ole aikaisempia poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia.
Vuosina 2003-2012 perhesurmia oli kahdeksan ja muita lapsiin kohdistuneita henkirikoksia 27. Uhreja oli yhteensä 57.
Alustavan selvityksen mukaan perheillä on ollut yhteyksiä viranomaisiin.
Yhteyttä viranomaisiin
Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa perhesurmissa pääsääntöisesti isä on tappanut lapset ja joskus myös äidinkin. Aiempina vuosina tapahtuneissa surmissa tekijänä on yleensä ollut äiti.
- Viimeaikaisissa perhesurmissa on ollut kontaktia muun muassa poliisiin ja jonkin verran myös muihin viranomaisiin. Aiemmissa perhesurmissa on ollut enemmän kontaktia sosiaali- ja terveysviranomaisiin sekä poliisiin, toteaa sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen.
Viranomaisten yhteistyössä on parannettavaa.
- Täytyy myös miettiä, pitäisikö tehdä enemmän: vaikka saattaen varmistaa, että perhe menee seuraavan viranomaisen piiriin, joka asiaan liittyy, Mankkinen miettii.