Ukrainan Harkovassa toukokuussa aloittamaa vastahyökkäystä kuvailtiin sen ensipäivinä "sodan suurimmaksi". Voi olla, että se on vasta alkusoittoa, arvioi Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri MTV Uutiset Livelle.
Aloite on siirtynyt tai ainakin siirtymässä Ukrainalle, toteaa Toveri.
Samoilla linjoilla vaikuttaa olevan puolustusliitto Nato, jonka viranomainen sanoi CNN:lle, että sodan suunta viettää nyt Kiovan kannalta mieluisalla tavalla.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Ukrainassa on taisteltu ensi viikolla kolme kuukautta. Käytännössä koko sen ajan Venäjä on hakenut ratkaisua. Ensin ympäri Ukrainaa, sitten keskitetymmin maan itäosassa. Kiovan alueella Venäjä kärsi tappion, samoin Harkovan suunnalla Venäjä on joutunut vetäytymään.
Voittojakin Venäjä on saavuttanut. Mariupol on etelärintaman nimekkäin kohde ja Itä-Ukrainassa Venäjä on edennyt, joskin viime aikoina löysällä temmolla.
– Venäjä on nyt hyökännyt melkein kuukauden Donbassissa, mutta ei ole saanut oikein mitään aikaan. Pieniä aluevoittoja. Se ei mene suunnitelmien mukaan, Toveri katsoo.
Pitkittynyt sota, alun alkaen liian pieneksi arvioitu hyökkäysvoima ja olemattomat vahvistukset ovat vaikea yhdistelmä Venäjälle.
– Oletettavasti toukokuun loppuun mennessä selvinnee, onko Venäjällä mitään edellytyksiä saavuttaa läpimurtoa hyökkäyksillään. Todennäköisesti ei, Toveri uskoo.
– Toukokuun loppuun mennessä tappiot ovat niin suuret, että hyökkäyskyky menee. Monella suunnalla he ovat jo siirtymässä selvästi puolustukseen. Tietävät, että ei ole kykyä jatkaa, Toveri jatkaa.
Toverin mukaan Venäjä menettää tällä hetkellä melkein pataljoonan päivässä. Sen sijaan täydennyksiä ei juurikaan tule. Venäläiseen perusyksikköön, pataljoonan kokoiseen taisteluryhmään (battalion tactical group) kuuluu 600–800 sotilasta.
Venäjä on ollut vaitonainen omista tappioistaan. Ukraina on pääsääntöisesti kertonut Venäjän menettävän päivässä joitain satoja sotilaita. Lukuja ei ole vahvistettu. Huomioitavaa on, ettei yksikön taistelukykyä voi yksinomaan arvioida sen kärsimien ihmistappioiden perusteella.
Ukrainalla reservejä, Venäjällä ei
Naton mukaan puolustusliitossa pohditaan nyt, onko Ukrainan mahdollista valloittaa takaisin Venäjän vuonna 2014 miehittämä Krimin niemimaa ja menetetyt alueet Donbassissa, CNN kirjoittaa.
Pitkälle on tultu niistä helmikuun päivistä, kun kilpaa arvuuteltiin, millä kellonlyömällä Venäjän lippu nousee Kiovaan ja milloin presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto kaatuu.
Siinä missä venäläisyksiköt joutuvat tulemaan toimeen aika lailla sillä, mitä niillä nyt on, niin Ukrainan tilanne on toinen, sanoo kenraalimajuri evp. Toveri.
– Ukrainalla on paljon reservejä käyttämättä ja he saavat lännestä aseapua. Ukraina pystyy varustamaan uusia joukkoja, Toveri jatkaa.
Jos Venäjän hyökkäysvoima Toverin arvion mukaisesti hiipuu käytännössä täysin toukokuun loppuun mennessä, on Ukrainalla mahdollisuus iskuun.
Ukrainan yleisesikunta on sanonut, että kesäkuussa he aloittavat isommat vastahyökkäykset heittääkseen venäläiset pois, Toveri sanoo. Tämä on sikäli hieman outoa, että sodassa harvemmin on tapana kertoa julkisuuteen näinkään tarkkoja sotasuunnitelmia.
– Kesän korvilla Ukrainalla alkaa olemaan irti uutta voimaa, jolla aloittaa hyökkäys, Toveri arvioi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:49
Pekka Toveri: Vaarana jäätynyt konflikti.
Ukrainalla aikaikkuna lyödä venäläiset
Kuten Kreml on joutunut katkerasti toteamaan, on hyökkääminen eri asia kuin valloittaminen. Jos Ukraina siirtyy isosti hyökkäyskannalle, joutuu se mahdollisesti saman ongelman eteen.
– Vaikea sanoa tuleeko voittoa. Ukrainalla on kesän aikana todennäköisesti pieni aikaikkuna lyödä venäläiset ja saada ehkä vallattua alueita, Toveri sanoo.
Ja jos se ei onnistu?
– On vaara, että tulee uusi jäätynyt konflikti. Ihan kuin Donbassissa käytiin sotaa kahdeksan vuotta tulitaukolinjalla. Aselepoja rikottiin kaiken aikaa, Toveri muistuttaa.
– Jos Venäjä pystyy pitämään vallatuista alueista kiinni, niin uusi aselepolinja tulee jossain vaiheessa voimaan ja puhti loppuu molemmilta. Sitten jatketaan vihanpitoa entistä pidemmällä aselepolinjalla, Toveri jatkaa.
