Putin suostuu kolmenväliseen huippukokoukseen vain, jos on varma, että syy epäonnistumisesta lankeaa Zelenskyille, arvioi Ryhor Nizhnikau Ulkopoliittisesta instituutista.
Kansainvälisessä mediassa arvuutellaan jo, missä maassa ja kaupungissa Venäjän ja Ukrainan presidentit Vladimir Putin ja Volodymyr Zelenskyi voisivat tavata.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Putin saattaisi suostua tapaamiseen, mutta vain Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
– Sitä voi kyllä kutsua kolmenväliseksi tapaamiseksi, mutta Putinille ja Venäjän propagandalle se olisi (Alaskan jälkeen) uusi kahdenvälinen huippukokous, johon Trump vain tuo Zelenskyin mukanaan, Nizhnikau kuvailee.
Hänen mukaansa näin Putin voisi välttää kasvojen menetyksen tapaamalla miehen, jota Putin ei edes pidä Ukrainan laillisena johtajana.
Putinin haluaa Nizhnikaun mukaan myös varmistua siitä, että huippukokouksessa ovat pöydällä Ukrainalle mahdottomat Venäjän vaatimukset muun muassa alueluovutuksista sekä Ukrainassa pidettävistä vaaleista.
Lisäksi pitäisi olla riittävä varmuus siitä, että paine myönnytyksiin on Ukrainalla ja kokouksen erittäin todennäköinen epäonnistuminen menee Zelenskyin piikkiin.
Putinilla ei ole mitään syytä suostua tapaamiseen, jos hän epäilee Trumpin ymmärtävän enemmän Ukrainan kuin Venäjän näkökantoja.
– Putin haluaa pystyä sanomaan, että minä ja Trump sovimme siitä, millainen sopimuksen pitäisi olla, mutta Zelenskyi torjui sen suoralta kädeltä, Nizhnikau kuvailee.
Trumpin arvaamattomuus Putinin harmina
Tutkijan mukaan Venäjä pelaa siis tällä hetkellä aikaa, mutta niin tekevät Ukraina ja eurooppalaisetkin. Samalla kaikki myös yrittävät välttää tekemästä virheitä.
– Kukaan ei halua niskoilleen syytä Trumpin suuren ja kauniin, tosin tyhjän, rauhansuunnitelman kaatamisesta, Nizhnikau sanoo.
Näin siksi, että sopimuksen syntyminen Venäjän ja Ukrainan välille tiedetään melko mahdottomaksi. Nizhnikau arvioi myös Trumpin ymmärtävän tämän hyvin.
– Ollaan umpikujassa. Katsotaan pelkästään turvatakuita ja alueluovutuksia: Venäjä ei tule koskaan suostumaan lännen turvatakuisiin Ukrainalle, eikä Ukraina suostu alueluovutuksiin ilman turvatakuita, Nizhnikau tiivistää.
10:53
Tutkijan mukaan kaikille harmaita hiuksia aiheuttava Trumpin arvaamattomuus on myös Putinin päänsärky.
Putinin propagandavoitosta huolimatta Alaskan huippukokous osoitti, että Yhdysvaltain ja Venäjän näkemysten välillä on yhä merkittävän suuri ero.
– En näe, kuinka Putin ja Trump voisivat kuroa sen umpeen parissa viikossa, Nizhnikau sanoo.
Lue myös: Alueluovutuksilla syntyvä rauha voi uhata Euroopan turvallisuutta – "Tulemme hyväksyneeksi sotilaallisen voimankäytön"
Trump puolestaan haluaisi päästä kasvojaan menettämättä eroon koko sotkusta, mutta se ei ole Nizhnikaun mukaan välttämättä mahdollista. Se edellyttäisi selvää syntipukkia, eikä Trump tähän asti nähdyn perusteella halua Venäjästä sellaista tehdä.
– Hän haluaisi siirtää koko vastuun eurooppalaisille ja syyttää Ukrainaa. Mutta se taas edellyttäisi, että Ukrainan johto tekee virheen, Nizhnikau sanoo.
Rauha kutistaisi Ukrainan asevoimat
Paljon puheena olevien turvatakuiden osalta Venäjälle kelpaisi Nizhnikaun mukaan jonkinlainen Budapestin muistion kaltainen järjestely, jolla ydinaseistaan luopunut Ukraina sai vuonna 1994 turvatakuut lännestä ja Venäjältä.
Nämä turvatakuut osoittautuivat mitättömiksi viimeistään Venäjän hyökättyä keväällä 2022.
Mitä mahdollisiin alueluovutuksiin tulee, kaikki alueet eivät ole Ukrainalle samanarvoisia.
Nizhnikaun tulkinnan mukaan Ukrainan yhteiskunta ja presidentti Zelenskyi ovat itse asiassa valmiita käytännössä hyväksymään – turvatakuut saatuaan – joidenkin alueiden menettämisen.
– Mutta nyt Venäjä vaatii Ukrainaan luopumaan Donbasissa (Itä-Ukrainassa) sellaisista sotilaallisesti tärkeistä ja vahvoista tukialueista, joita Venäjä ei ole kyennyt edelleenkään valtaamaan, Nizhnikau sanoo.
2:19
Luopumalla näistä alueista Ukraina menettäisi tärkeimmän puolustuslinjansa, ja koko maan keskiosa jäisi alttiiksi Venäjän hyökkäykselle.
– Siksi Zelenskyi ei koskaan suostu vetäytymään koko Donbasista ilman Nato-jäsenyyden kaltaisia turvatakuita, Nizhnikau ennustaa.
Turvatakuiden välttämättömyyttä korostaa Nizhnikaun mukaan sekin, että mahdollisen rauhan syntyessä Ukrainan pitäisi kotiuttaa pääosa rintamalla olevista noin miljoonasta sotilaasta.
– Heidän saamisensa sen jälkeen takaisin on mahdotonta. Ukraina rauhan ajan armeija olisi ainakin kolme kertaa pienempi kuin maan nykyiset asevoimat, Nizhnikau sanoo.